Jyväskylän keskustassa Harjulla sijaitsevat vuonna 1925 valmistuneet Neron portaat peruskorjattiin 2011 - portaat saivat aikanaan nimensä kaupungininsinöörin Oskar Neron mukaan

Kuvaus: Yliopiston-, Harju- ja Pitkäkadun ympäröimä Harju on Jyväskylän tunnuskuva, Harjulta avautuu näkymä Jyväskylän keskustan yli Jyväsjärvelle. 1800-luvun lopulta lähtien Harju on ollut kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilualuetta urheilukenttineen, pururatoineen, kesäteattereineen ja vappuperinteineen. Talvisodan aikana Harjun puusto parturoitiin matalaksi ja myös Oskar Toikan 1887 suunnittelema puinen näkötorni purettiin ilmatorjunnan tieltä. 1920-luvulta lähtien suosiota saanut uusi muotopuutarhasuuntaus synnytti Harjulle Gummeruksenkadun päästä kohti Vesilinnaa johtavat "Neron portaat", jotka ovat varmaankin yksi kaupungin valokuvatuimmista kohteista. Portaiden idea oli alkuaan arkkitehti Toivo Salervon ja suunnitelman laati Schaumanin rakennusosaston johtaja Gunnar A. Wahlroos. Portaat rakennettiin työllisyystöinä kaupungininsinööri J.E. Järvilehdon johdolla 1925. Nimensä portaat saivat kuitenkin edellisen kaupungininsinöörin, Oskar Neron mukaan. Kiviainesta porrastyömaalle saatiin samaan aikaan rakennettavalta Harjun Harjun urheilukentän työmaalta. Harjun laella sijaitseva Vesilinna rakennettiin 1953 arkkitehti Olavi Kivimaan suunnitelmien mukaan. Vesilinnan näköalatasanteelta avautuvat komeat maisemat joka puolelle kaupunkia ja kauas ympäristöön. Vesilinnan näköalatasanteelle on vapaa pääsy ravintolan aukioloaikoina. Tornin kello on lahja Jyväskylän ruotsalaiselta ystävyyskaupungilta, Eskilstunalta. Vesilinnasta soitetaan kesäisin touko-syyskuussa klo 20 Aulis Raitalan Laulu synnyinseudulle ja talvella adventista loppiaiseen klo 18 Armas Maasalon Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa. Vesilinnassa toimii myös Keski-Suomen luontomuseo.