Rakennusteollisuus RT:n pääekonomistin Sami Pakarisenmukaan isot projektit ovat pitäneet työkantaa yllä, mutta niiden päättyminen jättää kapasiteettia vapaaksi. Uusia suuria liikenneinvestointeja ei ole näköpiirissä. Sen sijaan hallitusohjelman kärkihankkeissa on kohdistettu teiden ja ratojen korjausvelan vähentämiseen kaikkiaan 600 miljoonan euron lisäpaketti tulevalle kolmelle vuodelle.
”Odotukset perusväylänpidon osalta ovat nyt korkealla, mutta konkretiaa on vielä vähän. Lisäpanostuksen rahoitus on yhä ratkaisematta eikä siitä sisältynyt valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen kuin pieni siivu. Katseet on nyt suunnattu syyskuun alun hallituksen budjettiriiheen, jossa kärkihankkeita on tarkoitus käsitellä”, sanoo INFRA ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo Lemminkäiseltä.
Kailasalo muistuttaa, että infrarakentamisen kustannustaso on nyt edullisimmillaan ja tilaaja saa euroilleen eniten vastinetta.
Kyselyyn vastanneiden yritysten kapasiteetin käyttöaste oli 85 prosenttia. Yrityksistä kommentoidaan kilpailun olevan kireää ja urakoiden hintataso on painunut alas.
Rakentamisen aktiviteetti painottuu vahvasti Uudellemaalle. Infrarakentamisen suhdannebarometriin osallistuneiden yritysten kuluvan vuoden liikevaihdosta 40 prosenttia arvioidaan koostuvan Uudeltamaalta. Toiseksi suurin alue on läntinen Suomi, joka barometrissa sisältää myös Tampereen talousalueen.
Rakennusteollisuus RT julkaisi elokuussa ensimmäistä kertaa uuden infrarakentamisen suhdannebarometrin. Barometri on tarkoitus toteuttaa jatkossa vähintään kahdesti vuodessa. Infrabarometri täydentää Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksia ja pyrkii antamaan ajantasaisen kuvan inframarkkinoiden tulevasta kehityksestä.
Barometrin vastaajina ovat Rakennusteollisuuteen kuuluvan INFRA ry:n jäsenyritykset. Barometriin vastanneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2014 yli 2 miljardia euroa.