Teknologian tutkimuskeskus VTT on selvittänyt yhtäläisyyksiä kaivos- ja metsäteollisuuden sidosryhmä- ja ympäristöhaasteiden välillä ja esittänyt johtopäätöksiä, joilla metsäteollisuus saavutti hyväksyntää toiminnalleen. Sidosryhmien huomiointi nousi merkittäväksi menestystekijäksi yhteisen ympäristötutkimuksen kanssa. Oleellista oli myös elinkaariajattelun ja uusimman teknologian valjastaminen kestävän teollisuuden käyttöön. Kaivosteollisuudessa ympäristön kannalta haastavimmat kysymykset liittyvät veden laadun ja vesiriskien ennakointiin, joihin on nyt luotu uusia työkaluja.
"Kilpailukyvyn kehittäminen on yritysten asia. Hallituksen kärkihankkeilla ei yritysten kilpailukykyä kyetä kehittämään. Toivottavasti kuitenkin niiden avulla voidaan luoda myönteinen toimintaympäristö, josta yritykset voivat ponnistaa", toteaa VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori.
Kotimaisen kaivosteollisuuden suurimmat haasteet liittyvät viranomaistoimintaan, yrityskulttuuriin, viestintään ja elinkaariajatteluun.
"Keskeisenä tekijänä nähdään yhteistyö viranomaisten kanssa ja ajatus siitä, että tiukat viranomaisvelvoitteet ympäristöasioissa ovat hyväksi teolliselle toiminnalle. Myös sidosryhmien huomioiminen on tärkeää, samoin kuin teollisuuden alan yhteistyö tutkimuksessa ja viestinnässä. Yrityskulttuuria kehitettäessä tulee sosiaalinen vastuu ottaa osaksi tuotantoa ja liiketoimintaa", toteaa erikoistutkija Nina Wessberg.
"Jotta ymmärrys veden saatavuuden ja laadun vaikutuksista tuotantoon koko arvoketjussa lisääntyisi, kaivosalan on yhdistettävä myös ympäristötutkimusta uusiin, elinkaariajattelua hyödyntäviin tekniikoihin", tähdentää erikoistutkijaHelena Wessman-Jääskeläinen.
Kaivosteollisuus on osallistunut aktiivisesti sekä hankkeeseen että sen lopputulosten muotoilemiseen. Hankkeessa on tehty myös laajaa kansainvälistä yhteistyötä Chilen, Australian, USA:n ja Ruotsin kanssa.
Hankkeen tuloksena on syntynyt paikallisen ja alueellisen tason huomioiva oppimisprosessi teollisuudelle ja sidosryhmille. Lisäksi on luotu kansainvälinen kestävän kehityksen verkosto erityisesti Chilen ja Australian kanssa, mikä sisältää työpajoja, tutkijanvaihtoa ja yhteisjulkaisuja. Samoin on kehitetty työkaluja dialogin lisäämiseen viranomaisyhteistyöhön sekä vesiriskin ja veden kulutuksen ja laadun vaikutusten viestimiseen. Myös yritysten, viranomaisten ja muiden sidosryhmien välisen kommunikoinnin edistämiseen on luotu uusia toimintatapoja.
"Yhteistyö kaivosalan toimijoiden ja tutkijoiden välillä nähdään ensiarvoisen tärkeänä. Hankkeen aikana työstettiin ja kokeiltiin useita teknisiä työkaluja, joista on alalle jatkokehityksen näkökulmasta hyötyä. Erityisesti kiitosta meiltä saa se, että hankkeen aikana testattiin myös innovatiivisten lähestymistapojen, kuten draaman soveltuvuutta kaivosalan haasteiden käsittelemiseen", kertovat Anita Alajoutsijärvi Kittilän kaivokselta ja Joanna Kuntonen-van 't Riet Anglo Americanista.
Tuloksia on jo nähtävissä
Haasteisiin on jo tartuttu. Esimerkiksi Sitran käynnistämä kestävän kaivostoiminnan verkosto kokoaa eri sidosryhmiä keskustelemaan yhdessä ja vastuullisuusjärjestelmä kaivosteollisuuteen Suomessa on tekeillä. Vastikään julkaistiin Kaivosteollisuuden yhteinen yhteiskuntavastuuraportti ja sidosryhmäyhteistyön työkalupakki.
Tutkimushankkeet, kuten SAM omalta osaltaan, tuovat sisältöä kestävän kaivostoiminnan toimintamalliin. Esimerkiksi SAM-hankkeessa kehitettiin malminetsintään sidosryhmäyhteistyömallia, jota on sitten jalostettu kestävän kaivostoiminnan verkoston käyttöön.
VTT:n tekemä selvitys on osa Tekesin Green Mining -ohjelman rahoittamaa, kestävän ja hyväksyttävän kaivosteollisuuden Sustainable and Acceptable Mining (SAM) -tutkimushanketta. SAMissa on mukana kaikki kolme kestävän kehityksen elementtiä: ympäristö, talous ja sosiaaliset/yhteiskunnalliset vaikutukset. Näitä ovat sosiaalinen hyväksyttävyys, vesi ympäristökysymyksenä sekä yritystaloudellinen ja liiketoiminnan näkökulma.