VTT: Suomi tarvitsee talousruiskeen

Suomen erityinen vahvuus ovat sen mittavat metsävarat, joiden vuotuisesta kasvusta hyödynnetään vain noin 65 prosenttia. On nähtävissä, että vuoteen 2030 mennessä eurooppalainen metsäteollisuus on uudistunut ja voi toimittaa markkinoille edistyksellisiä biopohjaisia kuituja ja polymeerituotteita. Niiden raakamateriaaleissa hyödynnetään uusia tekstiili- ja hiilikuituja, nanoselluloosan johdannaisia sekä biomuoveja. Materiaalien kierrättäminen on osa arkipäivää ja teollisista sivuvirroista hyödynnetään kaikki mahdollinen.

Valtioneuvosto on huhtikuussa julkistanut kansalliset biotaloustavoitteet, ja nyt on pitkälti elinkeinoelämän ja kansalaisten valinnoista kiinni, jahkaillaanko edelleen vai ryhdytäänkö toimeen. Biotalouden edistäminen edellyttää yhteistä tahtotilaa ja konkreettisia toimia. Suomen hallituksen tavoitteena on kasvattaa biotalouden tuotos nykyisestä noin 60 miljardista eurosta sataan miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.

Määrätietoisesti biotalouden edelläkävijäksi

”Suomen tutkimusyhteisön ja elinkeinoelämän osaaminen yltää osaamiseltaan maailman huipulle, jos koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyöhön sekä investointeihin panostetaan määrätietoisesti ja tavoitehakuisesti. Suomalaisten innovaatioiden pääsy maailmanmarkkinoille helpottuu, jos onnistumme olemaan edelläkävijämaiden joukossa”, toteaa VTT:n tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff.

Hollannin talousministeriön erikoislähettiläs Roel P.J. Bol kertoi Summit-tapahtumassa, miten Hollanti on ryhtynyt viemään biotaloustavoitteitaan järjestelmällisesti eteenpäin. Maa on asettanut selkeät tavoitteet esimerkiksi kemianteollisuuden volyymin kasvulle, opiskelupaikkojen määrän lisäämiselle, hiilidioksidipäästöjen pienenemiselle ja energiankulutuksen laskulle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden toteuttaminen on lähtenyt liikkeelle yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden verkostoitumisen avulla.

Biotalous on resurssiviisautta

Biotalous on osa talouden kuudetta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän kehityksen mukainen hyödyntäminen toimivat teknologisina, taloudellisina ja sosiaalisina ajureina. Se yhdistää puunjalostusta, kemiaa, energiaa, rakentamista, teknologiaa sekä ravinto- ja hyvinvointiratkaisuja.

Fossiilisten luonnonvarojen käyttö vähenee hyödyntämällä biotaloudessa uusiutuvia luonnonvaroja. Samalla edistetään talouskehitystä ja luodaan uusia työpaikkoja, uutta yritystoimintaa ja hyvinvointia kansalaisille. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään ja kierrätetään tehokkaasti ja viisaasti biotaloudessa.

Uusiutuvien luonnonvarojen ja sivuvirtojen hyödyntäminen, biokemikaalien ja –polttoaineen valmistaminen biomassasta, entistä tehokkaammat valmistusmenetelmät ja kierrätys ovat tärkeitä biotaloustavoitteita ja ne ovat myös oleellisia tavoitteita VTT:n t&k-toiminnassa. VTT:n keskeisiä biotaloutta vauhdittavia teknologioita ovat biotekniikka, kemia, prosessitekniikka-, automaatio- ja valmistustekniikka.

VTT:n yksi merkittävimmistä uusista avauksista on lähikuukausina valmistuva uusi tutkimusympäristö Bioruukki Espoon Kivenlahdessa. Alkuvaiheessa Bioruukin 8000 neliötä sisältävät kaasutus- ja pyrolyysilaitteistoja sekä teollisuuden kehitystarpeita palvelevia biomassojen käsittelyprosessilaitteistoja.

VTT:llä keskeinen asema Suomen kilpailukyvyn kehittäjänä

VTT on selvittänyt, millainen vaikutus sen toiminnalla on ollut yritysten liikevaihdon kehitykseen. SFINNO-tietokantaan perustuvat analyysit osoittavat yleisesti, että VTT:n rooli on sitä merkittävämpi mitä vaativampi innovaatio on kyseessä. Biotaloudessa VTT:llä oli keskeinen vaikutus yritysten toiminnan paranemiseen (73 %). Tarkastelussa olivat seuraavat toimialat: bioraaka-aineiden kestävä käyttö ja jalostus, teollinen biotekniikka ja vihreä kemia, biotalouden prosessi- ja valmistustekniikat sekä biotalouden liiketoiminta.