Energiaa tuhlataan julkisissa rakennuksissa - EU-valtiot surkeita esimerkkejä energiatehokkuuden tavoittelussa

21.05.2015 9.28

WWF Suomi

Suurin osa EU-maista toteuttaa energiatehokkuusdirektiivin julkisia rakennuksia koskevat toimenpiteet puutteellisesti. Raportointi on pääosin riittämätöntä, ja maakohtaiset energiansäästötavoitteet on laskettu väärin. Suomi pärjää vertailussa kehnosti.

Eurooppalaisen energiatehokkuutta ja -säästöä edistävän koalition (The Coalition for Energy Savings) julkaisemassa raportissa tutkittiin jäsenmaiden suunnitelmia energiatehokkuusdirektiivin 5. artiklan täytäntöön panemiseksi. Artikla velvoittaa jäsenmaat peruskorjaamaan vuosittain 3 prosenttia keskushallinnon omistamien rakennusten pinta-alasta energiatehokkaaksi tai saavuttamaan vastaavan energiansäästön vaihtoehtoisilla toimenpiteillä. Näitä voivat olla esimerkiksi rakennusten käyttäjille suunnatut informaatiokampanjat sekä kiinteistönhoitoyritysten motivointi energiansäästöön.

28 jäsenmaasta 17 valitsi vaihtoehtoiset toimenpiteet, mutta vain Itävalta, Kroatia, Italia ja Slovakia laskivat ja raportoivat korjausrakentamista vastaavan säästötavoitteen oikein. Muut laskivat kumulatiivisen säästötavoitteensa vuosille 2014–2020 pahasti alakanttiin: esimerkiksi Suomen asettama tavoite (8,2 GWh) on vain neljäsosa direktiivin edellyttämästä säästömäärästä (34 GWh).

”Energiatehokkuuden tärkeyttä alleviivataan EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa, mutta jäsenvaltiot vetävät mattoa omien jalkojensa alta sivuuttaessaan asiassa omat rakennuksensa. Julkiset energiatehokkuushankkeet ja pilottikohteet ovat elintärkeitä kasvavalle energiatehokkuusalalle”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.

Yleinen syy säästötavoitteen laskuvirheeseen piilee siinä, että korjausrakentamisen energiasäästöt eivät pääty ensimmäisen vuoden jälkeen, vaan jatkuvat koko tarkastelujakson ajan. Esimerkiksi vuoden 2016 lopussa tulee olla säästettynä energiamäärä, joka vastaa vuoden 2016 säästöjen, kaksi kertaa toteutuneiden vuoden 2015 säästöjen, ja kolme kertaa toteutuneiden vuoden 2014 säästöjen summaa. Esimerkiksi Suomen laskema 8,2 GWh:n tavoite kuvaa säästötavoitetta vain vuodelle 2020, ei koko tarkastelujaksolle 2014–2020.

Lisätietoja:

projektityöntekijä Jere Lehtomaa, WWF Suomi, 0400 422 659

Raportti kokonaisuudessaan (englanniksi): http://energycoalition.eu/201505

28.03.2024 15.00Rakentamisen liikevaihto laski vuoden 2024 helmikuussa 11,4 % vuodentakaisesta
28.03.2024 8.30Sandvik esittelee 800i-sarjan kartiomurskaimet uusilla automaatio-ominaisuuksilla
26.03.2024 9.00Markus Ritala nimitetty Sajas Groupin toimitusjohtajaksi
25.03.2024 11.00KH-Koneet Group vahvistaa jälleenmyyjäverkostoaan Ruotsin markkinoilla
22.03.2024 23.11KATSO 22.3. LÄHETYS VILLISTÄ LÄNNESTÄ TURUSTA! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
22.03.2024 10.00Malminetsinnän ja kaivostoiminnan investoinnit kasvoivat 2023
20.03.2024 9.00Terrafame 2023: Liiketulos heikkeni haastavassa markkinassa, perustuotanto jatkui lähellä ennätystasoa
19.03.2024 19.00Steelwrist esittelee kolmannen sukupolven kauhanpyörittäjät ja tuo markkinoille kokonaan uudet pyörivät liittimet sekä laajan valikoiman uusia työlaitteita
18.03.2024 11.00Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 5,5 % vuoden 2023 aikana
15.03.2024 20.00KATSO 15.3. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset

Siirry arkistoon »