Elinkeinoministeri Olli Rehn: Hallinto-oikeuden päätös Talvivaaran vesitaseen kannalta haasteellinen

Vaasan hallinto-oikeus antoi 28.4.2016 päätöksensä Talvivaaran kaivoksen Nuasjärven poistoputken käyttöön liittyvistä valituksista.

Hallinto-oikeus nosti vuotuisen sulfiittipäästörajan 15 000 tonniin, kun se oikeuden aiemmassa välipäätöksessä oli ollut 12 000 tonnia. Alkuperäinen aluehallintoviraston määräämä sulfaattipäästöraja oli 24 000 tonnia vuodessa. Hallinto-oikeus myös muutti purkuputken ja koko kaivoksen ympäristöluvat määräaikaisiksi.  

– Hallinto-oikeuden päätös on erittäin laaja ja 500-sivuiseen päätökseen perehtyminen vie aikansa. Sitä analysoidaan parhaillaan kahdesta näkökulmasta: 1) mikä on päätöksen vaikutus itse kaivoksen toimintaan, jolloin tarkastelun kohteena on erityisesti vesitaseen hallinta ja 2) mikä on päätöksen vaikutus yhtiön rahoitusjärjestelyihin, jolloin mahdollisuus hankkia ulkopuolista lisärahoitusta on oleellinen tekijä, taustoittaa elinkeinoministeri Olli Rehn.

Valtion johdonmukaisena tavoitteena Talvivaara-kokonaisuuden hoitamisessa ja myös Terrafamen toiminnan ylösajossa on ollut ympäristöturvallisuuden varmistaminen sekä kaivostoiminnan saaminen taloudellisesti kannattavalle uralle siten, että kaivoksen aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset olisivat pitkällä aikavälillä mahdollisimman myönteiset. Toisaalta on pyritty siihen, että veronmaksajan kannalta kokonaisuudessaan erittäin haastava tilanne saataisiin ratkaistua kustannustehokkaimmalla tavalla. Hallinto-oikeuden päätös merkitsee käytännössä sitä, että näitä tavoitteita on erittäin hankala saavuttaa.

– Lähtökohtaisesti näyttää siltä, että hallinto-oikeuden päätös sallittujen vesimäärien rajoittamisesta asettaa kaivoksen vesienhallinnan suurten haasteiden eteen. Vesimääriä ei voida vähentää alueella suunnitellulla aikataululla. On erittäin todennäköistä, että sade- ja sulamiskausina joudutaan pato- ja ympäristöturvallisuuden vuoksi vastaaviin lisäjuoksutuksiin, joita Terrafame on joutunut Vaasan hallinto-oikeuden syyskuisen välipäätöksen vuoksi toteuttamaan joulukuussa 2015 sekä nyt huhtikuussa. Terrafame käynnisti viime syksynä erityisen vesiteknologiahankkeen, jota eduskuntakin on edellyttänyt, mutta sen toimenpiteet eivät ehdi vaikuttaa sillä nopeudella, mitä päätös nyt edellyttää.

– Terrafamen toteuttama kaivoksen ylösajo on onnistunut suunnitellusti. Bioliuotuksen alustavat tulokset ovat lupaavia, ylösajon kustannusbudjetti on alitettu, metallituotanto on käynnistynyt ja työ- ja ympäristöturvallisuutta on saatu parannettua. Kokonaisuudessaan kaivoksen tilanne operatiivisen toiminnan, ympäristön ja työturvallisuuden kannalta on merkittävästi parempi kuin aiemmin. Myös edellytykset pitkällä aikavälillä kannattavalle kaivostoiminnalle ovat olemassa, ministeri Rehn muistuttaa. 

– Ulkopuolisen rahoituksen saannin näkökulmasta tämänpäiväisen päätöksen edellyttämät määräaikaiset luvat ja alentuneet päästökiintiöt lisäävät merkittävästi epävarmuutta. Ulkopuolisten rahoittajien kanssa käynnissä olevien ja lupaavilta vaikuttaneiden neuvottelujen jatkaminen vaikeutuu käytännössä olennaisesti hallinto-oikeuden päätöksen myötä, ministeri Rehn arvioi. 

– Yhä lähempänä onkin tilanne, jossa joudumme arvioimaan siirrytäänkö kaivostoiminnan ylösajon rahoittamisesta päätökseen toiminnan aktiivisesta alasajosta. Alasajokin edellyttää erillistä ympäristölupaa, vesitaseen hallintaa ja purkuputken käyttöä. Kaivoksen alasajon kustannukset olisivat bruttomääräisesti arvioituna ainakin 300 miljoonaa euroa.