Suomen liikenneverkon kehittämiselle etsitään suuntaa

Kesäkuussa käynnistyy tutkimus, jossa tarkastellaan liikenneverkon kehittämistarvetta pitkälle tulevaisuuteen.

Tavoitteena on tunnistaa, mihin nykyisenkaltainen tilanne johtaa ja mitä mahdollisuuksia liikenneinfran hyödyntämiseksi on tarjolla. Hankkeesta vastaavat Teknologian tutkimuskeskus VTT ja infra-alan suurin kouluttaja Tampereen Ammattikorkeakoulu TAMK. 

Kesäkuussa alkavan hankkeen tarkoituksena on laatia vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä Suomen liikenneinfrastruktuurin tilasta vuonna 2040. Hankkeessa määritetään myös eri kehityskulkujen edellyttämät tasot infrainvestoinneille.  

Lähtökohtana ovat talouden ja yhdyskuntarakenteen kehitys, elinkeinoelämän tarpeet ja Suomen rooli osana eurooppalaista liikenneverkkoa. Hankkeessa pyritään ottamaan huomioon myös digitalisaation ja liikenne palveluna -suuntauksen vaikutukset. 

"Tutkimuksessa tuotetaan tietoa, jota esimerkiksi poliittiset päättäjät voivat käyttää hyväksi pitkän aikavälin infraohjelman suunnittelussa. Tällä hetkellähän Suomella ei ole tämäntyyppistä ohjelmaa, kun liikennepoliittinen selontekokin lakkautettiin", toteaa hankkeen puuhamiehenä toiminut Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen.

"Tulosten avulla voidaan herättää keskustelua, mihin halutaan päästä, mitä tällöin tulisi painottaa ja millaisia valintoja olisi tehtävä. Maantieteellinen asemamme mahdollistaa maamme kehittymisen logistiseksi solmukohdaksi, varsinkin jos Koillisväylä avautuu entistä enemmän meriliikenteelle jäätikön sulamisen myötä. Vuonna 2040 Suomella voisi olla toimiva junayhteys Baltian kautta Keski-Eurooppaan sekä keskeinen kehittäjän rooli koko EU:n Arktisen politiikan suunnannäyttäjänä", Pakarinen visioi. 

Liikenneinfrastruktuuri 2040 -tutkimushankkeessa mukana olevat tahot edustavat monipuolisesti suomalaista yhteiskuntaa. Tutkimushankkeen rahoittavat Rakennusteollisuus RT, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Liikennevirasto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK sekä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK. Hanke valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.