Metallien jalostus edelleen merkittävä vientieurojen tuoja ? t&k-panostukset elintärkeitä alan elinvoimaisuudelle15.07.2016 9.00
Metallien jalostuksen osuus Suomen viennistä on edelleen korkealla tasolla: tuoreen katsauksen mukaan joka kahdeksas vientieuro tulee metallien jalostuksen tuotteista. Panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat pitäneet alan pinnalla maailmanmarkkinoiden hintakilpailun puristuksessa. Metallien jalostuksen osuus koko Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2015 peräti 12 prosenttia. Lähes 2,7 miljardin euron nettovienti tekee metallien jalostuksesta yhden merkittävimmistä nettovientialoista Suomessa. Jos metallimalmien tuontia ei huomioida, ylsi alan nettovienti lähes neljään miljardiin euroon vuonna 2015. Liikevaihtoa metallien jalostuksella oli Suomessa viime vuonna 9,1 miljardia euroa. Alkuvuonna 2016 tuotantomäärät ovat olleet jonkin verran korkeammalla tasolla kuin vuonna 2015. Tuottajahintojen voimakas lasku kuitenkin painaa liikevaihdon kehitystä negatiiviseksi. – Vaikka suomalainen metallien jalostus on pystynyt säilyttämään toimintakykynsä kohtuullisen hyvin, on selvää, että alan toimintaympäristö muuttuu vuosi vuodelta yhä haastavammaksi, Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen sanoo. Järvinen nostaa metallien jalostuksen ylikapasiteetista johtuvan polkumyynnin ja Euroopan kilpailijamaita tiukemmat ja muita nopeammin tiukkenevat päästövähennystavoitteet alan kehityksen uhkakuviksi. – Kansainvälisestä painostuksesta huolimatta Kiinan massiivinen ylikapasiteetti näyttää vain kasvavan eikä eurooppalaisen kaltainen päästökauppajärjestelmä ainakaan vielä rasita useimpia kilpailijoita. Eurooppa taas jatkaa kiristyvien päästövähennystavoitteiden valmistelua, toimialan ilmeisestä ahdingosta huolimatta. Kiitos toistaiseksi erittäin hyvin toimineen innovaatiojärjestelmän, Suomessa toimivat metallien jalostajat ovat pystyneet parantamaan tuotantoprossien energia- ja ympäristötehokkuutta sekä tuotteiden laatua. Tehokas tutkimus- ja kehitystoiminta sekä kotimaahan rakennettu toimiva innovaatioympäristö ovat mahdollistaneet alan kehityksen maailmanmarkkinoiden paineesta huolimatta. Tuottavuus on parantunut viimeisen neljän vuoden aikana keskimäärin yli 10 prosentin vuosivauhdilla. – Suomen metallinjalostuksen arvoketjun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämiseksi onkin tärkeää, että pystymme niukkenevista resursseista huolimatta säilyttämään yrityksille elintärkeän tutkimus- ja kehitystoiminnan aktiivisena. Tätä varten Suomi tarvitsee metallien jalostuksen kasvuohjelman, jolla sitoutetaan niin alan yritykset kuin poliittiset päättäjätkin turvaamaan yli 15 000 ihmisen työpaikat ja 12 prosenttia Suomen tavaraviennistä, Järvinen painottaa. |
