”Monissa kunnissa ja kaupungeissa on totuttu toimimaan samalla tavalla jopa vuosikymmeniä. Laadun sijaan hankinnoissa painotetaan hintaa”, Navico Oy:n toimitusjohtaja Timo Perälä pohtii kuntien haasteita.
Perälä on pannut merkille, että poliittinen tahtotila on lähes joka kunnassa sama: paikalliset yritykset pitäisi saada paremmin osallistumaan. Tahtotila ei vain tahdo siirtyä kunnan hankintoihin.
”Esimerkiksi hankinta-asiakirjat voivat vaihdella jopa kunnan sisällä eri henkilöiden välillä. Tämä luo vastakkainasettelua; ei tiedetä, mitkä yhteiset pelisäännöt ovat." Perälä keskittäisi kuntien tekniset resurssit tilaajaosaamiseen. Näin kunnat tekisivät jatkossa parempia hankintoja ja saisivat alueelleen parempia pk-yrityksiä.
Oulussa on tartuttu Perälän kuvaamaan ongelmaan: oman tuotannon ja yrittäjien kanssa toimitaan tismalleen samoilla tarjouspyyntö- ja sopimuspapereilla sekä laatukriteereillä. Kaupungin toiminnan läpinäkyvyyttä on määrätietoisesti lisätty. Oma ja yksityinen tuotanto on saatu vertailukelpoisiksi ja oma tuotanto on tehostunut valtavasti; parhaimmillaan se on enää 20 prosenttia kalliimpaa kuin ostopalvelu. Noin 10 prosentin hintaero yksityisen hyväksi on yhdyskuntajohtajan Matti Matinheikin mukaan raja, jonka ali ei päästä muun muassa kuntatyöntekijöiden parempien lomaetujen takia.
Oulussa oma palvelutuotanto on laskenut koko 2000-luvun. Kun vuosituhannen alussa kaupunki hoiti itse esimerkiksi koko talvikunnossapidon, nyt puolet töistä on yksityisten hoidossa.
Matinheikki uskoo poliittisten ryhmien miettivän parhaillaan kuntien teknisen tuotannon seuraavaa steppiä.
”Veikkaan, että täällä käydään todella värikäs arvokeskustelu siitä, onko oma tuotanto itseisarvo ja mitä hyötyä sillä saavutetaan. Yhtiöittäminen ja markkinoille meno nousevat varmasti keskusteluun tässä taloustilanteessa.”