Kanta-Hämeeseen mahdollisesti tulevaisuudessa perustettavilla kaivoksilla olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia alueen taloudelle04.04.2017 12.00
Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ovat selvittäneet Kanta-Hämeen kiinnostavimpien malmityyppien mahdolliset malmivarannot ja potentiaalisen kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset. GTK vastasi Hämeen vyöhykkeen ja Kanta-Hämeen alueen malmigeologian kuvauksesta, malmimalleista ja kaivosmallien geologisesta osasta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tehtävänä oli hahmottaa Kanta-Hämeen kolmen potentiaalisen kaivostyypin aluetaloudellisia vaikutuksia erityisesti työllisyyteen ja alueelliseen BKT:hen. Tutkimuskohteina olleet kolme Kanta-Hämeen potentiaalisinta malmityyppiä ja kohdealuetta ovat Tammelan–Someron kultavyöhykkeen esiintymät, Tammelan–Someron litiumesiintymät sekä Jokioisten–Forssan–Tammelan (Kedonojankulma-Liesjärvi) kupari-kulta-malmisysteemi. Mahdollisten malmivarantojen, mukaan lukien löytämättömät varannot, arvioimiseksi tutkimuskohteeksi valittuja esiintymiä verrattiin tunnettuihin samanlaisia malmeja sisältäviin muodostumiin Suomessa ja muualla maailmassa. Mahdollisten kaivosten aluetaloudellisia vaikutuksia arvioitiin käyttämällä vertailukohtana toiminnassa tai käynnistysvaiheessa olevien vastaavan tyyppisten kaivosten investointi- ja tuotantolukuja. Tutkimusten perusteella lupaavimpia malmityyppejä Hämeen vyöhykkeellä ovat Huittisten Jokisivun tyyppiset kultamalmit ja Someron–Tammelan litiumpegmatiitit sekä uutena malmityyppinä porfyyrityypiset kupari-kultaesiintymät. Kanta-Hämeen alueelle mahdollisesti perustettavilla kaivoksilla olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia alueen taloudelle. Maakunnan työllisyyden arvioidaan paranevan kaivostyypistä riippuen 200–400 henkilötyövuodella ja koko maassa 300–600 henkilötyövuodella. Alueen taloudelle kaivoksen perustaminen ja toiminta merkitsisivät 125–250 miljoonan euron lisäystä kaivoksen tuotantovaiheen loppuun mennessä. Tulosten perusteella kulta-, litium- tai kuparikaivos saisivat kukin toteutuessaan Kanta-Hämeessä aikaan huomattavia positiivisia vaikutuksia työllisyyden ja talouden näkökulmasta. Litiumkaivos toisi koko 16 vuoden käyttöiän aikana suurimmat hyödyt Kanta-Hämeen talouteen ja työllisyyteen, mutta toisaalta kaivos vaatisi myös suurimmat investoinnit. Investoinnin suuruuteen nähden suurimmat vaikutukset tulisivat kultakaivoksesta, sillä sen investoinnit olisivat kaikkein pienimmät. Hämeen vyöhykkeen malminetsintätilanteen perusteella parhaat mahdollisuudet uuden kaivoksen avaamiseksi 10−20 vuoden aikajaksolla on kullan suhteen. Alueelta tunnetaan useita mielenkiintoisia kultamalmiaiheita ja siellä on jo ennestään toimiva kultakaivos sekä rikastamo Sastamalassa, jotka helpottavat uuden kaivoksen avaamista. "Potentiaali uusien kaivostoimintaan johtavien kulta-, litium- ja kuparimalmiesiintymien löytymiseen on hyvä." Hämeen vyöhykkeellä on tapahtunut monipuolista malminmuodostusta, ja mahdollisista malmivarannoista tunnetaan vasta noin 10 %, joten mahdollisuudet löytää pidemmällä aikavälillä lisää malmivarantoja uusien kaivosten perustamiseksi ovat hyvät. GTK:n tutkimusraportissa julkaistut hankkeen tulokset tukevat kaivosalan yrityksiä malminetsintäinvestointien kohdentamisessa ja tuovat uutta näkökulmaa alueelliseen suunnitteluun. Alueen asukkaille malminetsinnän tilanteen ja tulevaisuuden näkymien kertominen avaa uusia tulevaisuuden näköaloja ja vähentää asiaan liittyvää epätietoisuutta. Hankkeen päärahoittajana (80 %) oli Uudenmaan liiton koordinoimana vuoden 2015 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta ovat lisäksi tukeneet rahallisesti Forssan kaupunki, Tammelan kunta ja Tammela Minerals Oy sekä Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti omarahoitusosuuksillaan. Tutkimusraportti: Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset. Raportti on ladattavissa osoitteesta http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_229.pdf |
