”Valtion talousarvio tuo perusväylänpitoon 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Siirrämme myös sisäisesti kehittämishankkeiden rahaa perusväylänpitoon. Uusia väyläinvestointeja ei ole varaa aloittaa vuosina 2016–2017 Helsingin ratapihaa lukuun ottamatta. Myös 2018–2019 käytettävissä olevat varat ovat hyvin pieniä”, Liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen latasi Maarakennuspäivän avauksessa.
Vehviläisen madonluvut koskevat budjettipohjaista rahoitusta. Jos uusia rahoitusmalleja saadaan, tilanne muuttuu, hän muistutti.
Tähän asti virasto on ollut puhtaasti budjettirahoitteinen yksikkö. Uusien mallien selvittäminen on käynnistymässä.
Nyt Liikennevirasto vastaa rahanpuutteeseen hyödyntämällä digitalisaatiota ja tietomallintamista sekä kehittämällä hankintamalleja. Käynnissä on kokeiluhankkeita: Tunturi-Lapissa avataan autonomisten ajoneuvojen testialue ja kokeilu laajenee myöhemmin Tornio–Kilpisjärvi-tieosuudelle. Etelä-Suomessa testataan keskenään keskustelevia ajoneuvoja. Tuhat testiautoa liikkuu pian Turun moottoritiellä ja Helsingin kehäteillä informoiden toisiaan tiellä olevista esteistä ja liukkaudesta. Automaatio leviää myös tienhoitoon.
”Alan on oltava tämänkaltaisessa kehityksessä aktiivisesti mukana”, Vehviläinen muistutti.
Infra houkuttelee investoinnit liikkeelle
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarisen mukaan vahva vire rakentamisessa jatkui heinäkuuhun asti. Hallitusohjelmakin oli rakennusalalle varsin myönteinen. RT:n ja INFRA ry:n infrabarometrin mukaan töiden lisääntymisestä loppuvuodesta on varovaisia odotuksia.
”Tilauskannat ovat kuitenkin ohuita ja alueiden väliset erot ovat kasvaneet suuriksi”, Pakarinen sanoi Maarakennuspäivässä.
Valtion heikot investoinnit herättävät yrityksissä huolta. Investoinneista leikataan käytännössä yli miljardi. Jo 2010 alkaen kunnat ovat investoineet enemmän maa- ja vesirakentamiseen kuin valtio.
”Samanaikaisesti kaupungistumiskehitys jatkuu. Infrainvestoinnit ovat tässä kaikkein tärkeimmässä asemassa, sillä infrarakentaminen nostaa maapohjan arvoa ja houkuttelee yksityisiä investointeja. Tämä on nyt tunnistettava ja tunnustettava. Infra on täky, joka houkuttelee investointeja liikkeelle”, Pakarinen muistutti.
Suomen sisäisen muuttoliikkeen viime aikojen voimistuminen on sinänsä hyvä enne. Jo 1900-luvun alusta lähtien muuttoliike on aina hidastunut laman aikana. Nousun alla sisäisen muutto on elpynyt tuoden dynamiikkaa talouteen.
Maarakennuspäivässä muistutettiin ”Suomen kannattavimmasta infrainvestoinnista”, poikittaisliikennettä parantavasta Raide-Jokerista. Kun raidehankkeeseen investoidaan miljoona, sillä saadaan 34 uutta asuntoa.
”Laskujemme mukaan Raidejokeri tuo 25-kertaiseti siihen investoidun rahan takaisin verotuloina”, muistutti SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen yleisöstä.
Infrarakentaminen generoi asuntoja ja työvoiman liikkuvuutta. Tiiviimpi yhdyskuntarakenne puolestaan lisää taloudellista toimeliaisuutta. Kun vaikkapa yritys tarvitsee kumppania tai osaajaa, se saa varmemmin käyttöönsä alan parhaan – läheltä.
”Laskekaa paremmin hyödyt!”
Pääjohtaja Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusvirastosta näki uhkana julkisen talouden alijäämän kroonistumisen. ”Ennen finanssikriisiä oli pitkä vakaan kasvun kausi. Yhteiskuntapolitiikkaa on rahoitettu tämän positiivisen pitkän ajan trendin mukaan.”
Velkakehitys ei näytä kääntyneen parempaan ja tilanne on hyvin synkkä. Valtion taloussuunnittelukin perustuu nyt synkkään ennusteeseen. Se tarkoittaa sitä, että kaikki uudistukset pitää rahoittaa menojen uudelleen kohdentamisella. Uusia menoja ei voi tulla.
”Tämä koskee myös infraa. Infran kasvuvaikutukset olisikin tuotava selvemmin esiin. Nyt pitäisi lähteä myös rohkeasti hakemaan kasvua, ja tässä tullaan infraan. On tärkeää tuoda sen vaikutukset esiin, sillä ali-investointienkin riski on selvästi olemassa. Tuotantopotentiaalia vahvistava vaikutus eri hankkeiden välillä on tehtävä selväksi”, Pöysti vaati.
Infrahankkeiden vaikutuksia tulisi myös tarkastella entistä eritellymmin, ei enää pelkän tavaralogistiikan näkökulmasta. Digitalisaation näkökulmasta väyläinfra on alusta palveluille kuten logistiikalle ja matkustamiselle.
Infran 2,4 miljardin korjausvelka on huono asia, mutta niin on rahoitusvelkakin. Pöysti muistutti, että IMF suosittelee julkiselle sektorille korkeampaa investointitasoa. Lisäksi infraan pitää saada mukaan aidosti yksityistä rahaa.