Alueellisia innovaatioita osana kilpailukyvyn kärkihanketta20.10.2015 7.12  Talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut 20.10.2015 valtion tavoitteet alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseksi. Lisäksi linjattiin valtion tavoitteet kaupunkien kanssa käytäviin sopimusneuvotteluihin. Elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä vahvistetaan muun muassa ennakoivan rakennemuutoksen toimilla, kasvusopimuksilla ja kasvuvyöhykkeellä sekä MAL-sopimuksilla (maankäyttö, asuminen ja liikenne). Samalla huomioidaan ajankohtainen maahanmuuttotilanne. Toimenpiteet ovat osa työllisyys ja kilpailukyky -kärkihanketta.
Alueita ohjataan erikoistumiseen ja kokeiluihin
Alueiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi ennakoivan rakennemuutoksen toimet sidotaan osaksi aluekehityksen suunnittelua. Tämä tarkoittaa jokaisen alueen aiempaa suurempaa omaa vastuuta rakennemuutokseen varautumisesta ja uusien kasvun lähteiden rakentamisesta. Alueilta edellytetään voimassa oleva varautumissuunnitelma sekä suunnitelma määrärahan käyttökohteista. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan vuosittain. Valtio tekee pääkaupunkiseudun kanssa kasvusopimuksen osana metropolipolitiikkaa. Lisäksi muut suuret kaupunkiseudut voivat osallistua hakumenettelyyn. Parhaiden kanssa tehdään kasvusopimus alkuvuodesta 2016. Tällä tavoitellaan kansainvälisten liiketoimintamahdollisuuksien ja referenssikohteiden luomista, innovatiivisten julkisten hankintojen lisäämistä sekä kumppanuutta elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Ensimmäistä kertaa järjestetään kasvuvyöhykekilpailu, josta valitaan 1–2 parasta esitystä sopimusmenettelyyn. Kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta laajalla työssäkäyntialueella, houkutella yritysten investointeja ja luoda uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Kasvuvyöhykkeillä tähdätään myös kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen. Määräraha näille toimenpiteille on osoitettu yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Ennakoivan rakennemuutoksen toimiin suunnataan noin 15 miljoonaa euroa. Valtion ja metropolialueen sekä muiden kaupunkien ja kasvukäytävien kanssa tehtäviin strategisiin yhteistyösopimuksiin suunnataan myös noin 15 miljoonaa euroa. "Nyt ryhdytään ripeästi toteuttamaan kilpailukyvyn parantamiseen liittyviä kärkihankkeita. Tavoitteena on koko Suomen voimavarojen hyödyntäminen. Mukana työssä ovat niin maakunnat, kaupungit kuin metropolialuekin. Keskitymme myös kasvaneen maahanmuuton tuomiin haasteisiin ja luomiin mahdollisuuksiin", elinkeinoministeri Olli Rehn toteaa. MAL-sopimuksilla lisätään kaupunkiseutujen ja valtion yhteistä sitoutumistaValtio sitoutuu neuvottelemaan Helsingin seudun 14 kunnan, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset vuosille 2016–2019. MAL-sopimusten keskeisiä kysymyksiä ovat kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne, yhteisvastuullinen asuntopolitiikka sekä toimiva liikennejärjestelmä ja kestävä liikkuminen. Niissä huomioidaan myös kasvaneesta maahanmuutosta aiheutuva asuntotarpeen kasvu. Valtion pyrkimyksenä on lisätä merkittävästi asuntotuotantoa erityisesti Helsingin seudulla. Sopimusten sitovuutta on tarkoitus vahvistaa. Niistä tehdään valtioneuvoston periaatepäätös sen jälkeen kun kunnat ovat hyväksyneet sopimukset. Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen MAL-sopimusten tarkoituksena on myös lisätä kaupunkiseuduillaan kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä sitoutumista yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Vastaavaa yhteistyötä tehtiin edellisellä hallituskaudella ja kokemukset olivat myönteisiä. Maailman muuttuessa ja liikennesektorin ollessa suuren murroksen edessä, pitää liikenne- ja viestintäministeriö tärkeänä, että nyt laadittaviin MAL-sopimuksiin sisällytetään myös digitalisaatioon ja vaihtoehtoisiin käyttövoimiin liittyviä tavoitteita. Tahtotila on, että rahoitusta osoitetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisäksi toimenpiteisiin, joissa otetaan huomioon myös liikenteen uusien käyttövoimien käytön edistäminen sekä digitalisaation vaikutukset liikkumiseen ja liikennetarpeeseen. Lisäksi on tärkeää, että valtion liikenteeseen sekä asuntotuotantoon kohdistuvia rahoitusvälineitä ja tukia tarkastellaan kokonaisuutena, jotta niiden vaikuttavuus paranee ja saavutettava hyöty on mahdollisimman suuri. On tärkeää korostaa myös innovatiivisten ehdotusten ja uusien rahoitusmallien tärkeyttä uusien hankkeiden rahoittamiseksi. Vuonna 2014 solmitun valtion ja Helsingin kuntien välisen suurten infrahankkeiden tukemista ja asumisen edistämistä koskevan sopimuksen aikana vallinneet reunaehdot ja olosuhteet ovat muuttuneet erityisesti valtion taloudellisen tilanteen osalta. Sopimuksen sisältöä on tarpeellista tarkastella uudelleen ja huomioida olosuhteiden muutokset. Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Olli Alho, TEM, p. 0295 064 914, elinkeinoministerin erityisavustaja Jannika Ranta, TEM, p. 050 340 2250, liikenneneuvos, yksikön johtaja Risto Murto, LVM, p. 040 505 3320 sekä rakennusneuvos Matti Vatilo, YM, p. 0295 250 311 |
