Uudet maankäytön ennusteet: Rakentaminen ja pellonraivaus aiheuttavat eniten muutoksia maankäytössä03.11.2015 19.00
Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat julkaisseet uudet vuoteen 2040 ulottuvat maankäytön ja maankäytön muutosten ennusteet. (kuva: Kuvassa on esitetty maakunnittain erityyppisten rakennettujen alueiden osuus rakennetun pinta-alan kasvusta vuosina 2013–2040.) Koko maan tasolla rakentamisen ja pellonraivauksen arvioidaan aiheuttavan merkittävimmät muutokset maankäytössä. Rakentamisen ja pellonraivauksen aiheuttaman metsäkadon ennakoidaan olevan vajaa 10 000 hehtaaria vuosittain ennustejaksolla 2014–2040. Metsämaan pinta-ala vähenee pikkuhiljaa, kun metsittämisen ja luontaisen metsittymisen seurauksena uutta metsämaata syntyy selvästi metsäkatoa vähemmän. Uudessa ennusteessa vuotuinen metsäkadon pinta-ala on pienempi kuin aiemmissa ennusteissa on arvioitu. Kaupunkien väestönkasvu aiheuttaa 70 prosenttia rakennetun alueen pinta-alan kasvusta Uudellamaalla vuoteen 2040 mennessä. Kanta-Hämeessä, Ahvenanmaalla, Pirkanmaalla sekä Etelä-Pohjanmaalla väestönkasvu aiheuttaa kasvusta yli 50 prosenttia. Etelä-Savossa rakennettua aluetta kasvattaa lisääntyvä vapaa-ajan asutus. Pohjois-Suomen maakunnissa yksittäisten hankkeiden kuten kaivosten vaikutus maankäyttömuutoksiin on niin merkittävä, että muutosten ennakointi pitkällä aikavälillä on varsin epävarmaa. Pinta-alaennusteita käytetään kasvihuonekaasupäästöjen ennakoinnissa Pinta-alaennustetta käytetään maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen ennakoinnissa. Niiden perusteella metsämaa ja viljelysmaa ovat edelleen merkittävimmät päästöihin ja nieluihin vaikuttavat maankäyttömuodot. Viljelysmaan kokonaispäästöjen arvioidaan kasvavan, koska uutta turvemaata otetaan viljelyskäyttöön 30 000 hehtaaria vuoteen 2040 mennessä. Lähinnä Pohjanmaan maakunnissa ja Pohjois-Suomessa merkittävä osa pellonraivauksesta tapahtuu orgaanisilla mailla, viljelyskäytöstä poistuvasta alasta puolestaan suhteellisesti suurempi osa on kivennäismailla painottuen Etelä- ja Itä-Suomeen. Tämä lisää päästöjä, koska orgaanisten maiden päästöt ovat suurempia kuin kivennäismaiden. Viljelysmaiden kokonaisala ei muutu. YK:n ilmastosopimus velvoittaa maita raportoimaan maankäytön ennustettua päästökehitystä. Lisäksi EU-maat toimittavat arviot päästökehityksestään EU:n komissiolle, joka seuraa, miten suunnitellut ilmaston muutoksen hillintätoimet vaikuttavat. Luken ja SYKEn yhteistutkimuksen tuloksia Tässä uutisessa esitetyt tulokset saatiin Luken ja SYKEn yhteishankkeessa, jossa kehitettiin menetelmiä Suomen maankäytön ennakointiin. Rakennettujen alueiden pinta-alojen muutokset arvioitiin SYKEn laskentamallin avulla. Malli perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen sekä erilaisten maankäyttömuutoksia, väestökehitystä ja rakentamista koskevien alueellisten paikkatietoaineistojen ja rekisteritietojen yhdistämiseen. SYKEn rakennettujen alueiden maankäytön ennusteet yhdistettiin Luken malliin, joka tuottaa ennusteen kaikille maankäyttömuodoille. Hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. |