Presidentin linna helmikuussa 2015.
Copyright Tasavllan presidentin kanslia.
Korjaushanke oli erittäin vaativa niin teknisesti kuin prosessinhallinnankin kannalta. Vaativuustasoa nosti myös rakennuksen historiallinen arvo ja sijainti.
Sito suunnitteli kohteen pohjarakennustyöt, perustusten vahvistukset ja paalutukset, sekä myös ohjelmoi kaikki tutkimukset ja koekorjaukset. Alkuvaiheessa, kun tehtiin vain perustustenvahvistustöitä, kohteen pääsuunnittelijana toimi Sito / Aku Varsamäki, joka kommentoi hanketta seuraavasti: ”Haastavinta hankkeessa oli hyvin herkkä vanha rakennus, jolle piti keksiä hellävaraisin tapa tehdä uudet perustukset ja joka piti saada pysymään ehjänä vahvistustöissä.”
Vuonna 1820 valmistuneen Presidentinlinnan perustuksia on korjattu kahdessa eri vaiheessa. Edellisen kerran 1960-luvulla toteutettu vahvistustyö Mega-paaluilla ei enää ollut riittävä, sillä vuosien mittaan tehdyissä katselmuksissa havaittiin perustusten painumisesta aiheutuneita seinien halkeamia. Paalujen kantavuus oli heikentynyt johtuen muun muassa linnan ohi ajavien rekkojen aiheuttamasta tärinästä sekä pohjavesiolosuhteiden vaikutuksesta.
Koekorjaukset toteutettiin vahvistamalla Mega-paalujen alaosia maainjektoinnilla ja suihkupaalutekniikalla. Nopeampi ja edullisempi maainjektointi osoittautui korjaustapana kuitenkin toimimattomaksi, joten varsinaiseksi korjaustavaksi valikoitui suihkupaalutus. Korjaustoimenpiteiden lisäksi linnan alle jouduttiin rakentamaan noin sata uutta paalua.
”Voiton ratkaisi kaksi isoa tekijää: Presidentinlinnan vaativa sijainti sekä ennen varsinaista paalujen vahvistustyötä toteutetut koekorjaukset. Raati myös uskoo, että vastaavaa korjaustapaa voidaan käyttää tulevaisuudessa myös muissa vaativissa kohteissa pääkaupunkiseudulla”, palkinnon julkistanut Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty sanoo.
”Koko hankkeesta paistoi läpi perusteellinen huolellisuus; mitään osa-aluetta ei haluttu jättää arvailujen varaan ja lisäksi korjaustapaa haluttiin testata etukäteen. Tämän ennakoinnin ansiosta myös aikataulutus ja kustannukset voitiin hahmottaa etukäteen hyvinkin tarkasti.”
Hankkeeseen osallistuneet suunnittelijat ja urakoitsijat:
Rakennuttaja
- Tasavallan Presidentin kanslia
Rakennuttajakonsultti
- Indepro Oy/ Matti Kruus, Pekka Romppanen
Pääsuunnittelija
- LPR Arkkitehdit / Pauno Narjus ja ennakkötöiden osalta Sito Oy/Aku Varsamäki
Arkkitehti
- LPR Arkkitehdit/ Pauno Narjus ja Tiitta Itkonen
Rakennesuunnittelija
- Ideastructura Oy/ Pentti Aho
Pohjarakennesuunnittelija
- Sito Oy / Aku Varsamäki
Pääurakoitsija
- SRV Rakennus Oy/ työmaapäällikkö Toivo Mäkeläinen, aluevastaava SRV Rakennus Oy / Alpo Asikainen
Aliurakoitsijat
- Lemminkäinen Infra / Kimmo Perkiö