Miten Suomi aikoo käyttää automaattisten liikennevälineiden mahdollisuutensa liikenteessä?08.07.2014 15.44 Automaattiset liikennevälineet puhututtavat julkisen keskustelun lisäksi ITS European –kongressissa Helsingissä. ”Liikenteen automatisoitumiseen liittyy samoja piirteitä kaikissa liikennemuodoissa eli motivaatio ja intressit, vaiheittainen kehitys sekä haasteet”, pohtii tieliikennejohtaja Sami Mynttinen. Mynttisen puheenvuoro on kolmas Trafin ITS-viikon puheenvuorosarjassa, jossa katsotaan älyliikennettä päivittäin eri näkökulmista. Kaikki puheenvuorot Trafin nettisivuilla www.trafi.fi/tietoa_trafista/ajankohtaista/its_helsinki Kehitys loikkaa kuljettajaa avustavista laitteista autopilottien kautta lisääntyvään ajoneuvojen autonomiaanMotivaation ja intressien osalta poliittinen tahtotila on selvä: automaatio halutaan liikenteeseen. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien ohella myös huomattavat hyvinvointi-, sujuvuus- sekä sosiaaliset hyödyt kiinnostavat yritysten lisäksi myös yhteiskuntaa. Toistaiseksi täysin automaattisten liikennevälineiden kehittämisessä ollaan vasta testausvaiheessa. Testitulosten perusteella tekniikka ei ole este automaation laajentamiselle. Kehitys etenee vaiheittain. Kuljettajaa avustavista laitteista tulee autopilotteja. Autopilottien lisääntyessä liikennevälineiden autonomiset toiminnot lisääntyvät inhimillisen toiminnan kustannuksella. Haasteista huolimatta kilpailu automaation kehittämisessä on kovaa. Paitsi valmistajat myös useat kaupungit kilpailevat siitä kuka on automaation eturintamassa. Mediahuomion myötä myös yleisön mielipide kuljettajattomuuteen on muuttunut positiivisemmaksi. Vastuukysymyksiä kysytään usein. Lähtökohtaisesti vastuu on aina ohjaajalla. Ongelmat konkretisoituvat useimmiten kun automaatiota sovelletaan ihan tavallisessa liikenteessä. Siksi automaatio on yleistynyt varjokuljettajien avulla tai toiminta on rajattu erilaisille testialueille tai esim. metron tapaan toimita on voitu myös rajata kokonaan muulta liikenteeltä. Kun toiminta ei ole vielä vakiintunutta, vakuuttaminenkin voi joskus olla hankalaa, kuten mm. miehittämättömien rahtialusten kohdalla, joiden miehistölle on säädetty lakisääteinen minimimäärä. Trafissa valmisteilla strategia miehittämättömille ilma-aluksille ja testaustoimintaa automaattiautoilleSuomi haluaa pärjätä kilpailussa. Ylikansalliset säädökset ja sopimukset säätelevät liikkumista ja liikennöintiä, mutta lainsäädäntö laahaa automaation kehitystä perässä. Ilmailussa miehittämättömien ilma-alusten kansainvälistä ja EU-sääntelyä ollaan vasta laatimassa. Suomelle sääntelemättömyys voi olla myös mahdollisuus. Lähiaikoina valmistuu Trafin johdolla uusi RPAS-strategia, jolla pyritään hyödyntämään Suomen erityisolosuhteet RPAS-toiminnassa. Kilpailuetua arvioidaan saatavan mm. testaustoiminnan sijoittumisesta Suomeen. Tieliikenteessä Wienin tieliikennesopimus edellyttää kuljettajan mukanaoloa autossa. Suomessa valmistellaan esitystä jossa sopimuksen kuljettajavaatimuksesta voitaisiin poiketa määrätyillä testialueilla. Lisäksi kansallisilla säädöksillä mahdollistettaisiin testaustoiminta näillä alueilla Trafin myöntämällä määräaikaisella luvalla. Sitten tarvitseekin vain houkutella yrityksiä hyödyntämään automaation monipuolisia testausmahdollisuuksia Suomessa. |