Kansallinen kilpailukykymme rapautuu - T&K-panostusten budjettileikkauksilla vakavia ja pitkäaikaisia seurauksia
03.09.2014 5.11
T&K-panostukset sekä yksityisellä että julkisella sektorilla ovat vähentyneet viime vuosina merkittävästi. Tilastokeskuksen mukaan valtion T&K-rahoitus vähenee tänä vuonna 42 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, ja tuore valtionvarainministeriön talousarvioesitys vuodelle 2015 sisältää edelleen merkittäviä uusia leikkauksia. Nämä leikkaukset tulevat merkittävästi heikentämään elinkeinoelämämme kilpailukykyä ja johtamaan työllisyyden negatiiviseen kehitykseen.
Suomen kilpailukyky ja tulevaisuus perustuvat osaamisen hyödyntämiseen niin teollisuudessa kuin palvelualallakin. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn jatkuvassa kehittämisessä tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla on keskeinen rooli. Suomea on pidetty innovaatioiden mallimaana. Tämä maine on kuitenkin rapistumassa. Kilpailukykymme tulee pysyvästi jäämään heikoksi, jos osaamiseen ja sen hyödyntämiseen ei juuri nyt ymmärretä panostaa.
Elinkeinoelämämme kaikilla päätoimialoilla on menossa merkittävä rakennemuutos, joka näkyy kilpailukyvyn rapautumisena ja työllisyyden heikkenemisenä. Juuri nyt vaikeina aikoina on investoitava rohkeasti uuteen osaamiseen ja kansainvälisen kasvun alueille. Tämä korostuu kilpailijamaissamme eli kehittyneissä talouksissa, joissa menestys pohjautuu vahvaan osaamiseen ja teknologian hyödyntämiseen. Olisiko nyt syytä ottaa oppia 1990-luvun alun vaikeista ajoista? Silloin Suomi saatiin nousuun panostamalla voimallisesti teknologiaan. Nyt on uuden ponnistuksen paikka!
Kasvun ja uudistumisen kannalta on keskeistä kehittää ja ylläpitää vahvaa T&K-osaamista niin yrityksissä kuin tutkimusorganisaatioissakin. Vaikka Suomessa on vahvoja veturiyrityksiä, kasvuhakuisia pk-yrityksiä, kehittyvä yrittäjyyskulttuuri sekä useilla alueilla kansainvälisen tason tutkimus- ja kehittämisosaaminen tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissa on Suomen T&K-panostusten laskeva trendi tässä valossa erittäin huolestuttava.
Vahvoja kasvun alueita löytyy digitalisaation, cleantechin, biotalouden sekä terveysteknologian alueilla. Kasvu ja uudistuminen tarvitsevat vahvan julkisen T&K-panostuksen, joka luo pohjan yritysten investoinneille ja kehitystoimenpiteille. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa uutta tulevaisuutta.
T&K-panostukset maksavat itsensä takaisin työpaikkoina ja verotuloina
Toisin kuin on esitetty, Suomen T&K-panostuksia on kiireesti lisättävä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Keskeistä on parantaa elinkeinoelämämme kilpailukykyä. Panoksia on suunnattava kasvua tukeviin tutkimushankkeisiin, yrittäjyyteen sekä kansainvälisen kilpailukyvyn nopeaan kehittämiseen. On välttämätöntä, että hallitus ja eduskunta tekevät sellaisia päätöksiä, joilla T&K-panostusten leikkaukset saadaan torjuttua ja T&K-panostukset saadaan kasvu-uralle. Nyt ratkaistaan elinkeinoelämän kilpailukyky, yhteiskunnan hyvinvointi, työllisyys sekä suomalaisen osaamisen kehittyminen.
Valtionvarainministeriön talousarvioesityksessä VTT:lle esitetään 5 M€ rahoituksen leikkausta jo päätetyn valtion tutkimuslaitosuudistukseen liittyvän 21 M€ leikkauksen lisäksi. Myös Tekesiin kohdistuvat merkittävät leikkaukset vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti VTT:n tutkimusrahoitukseen. Arvioiden mukaan jo päätettyjen ja suunnitteilla olevien leikkausten vaikutus VTT:n toimintaan on 450 - 700 henkilötyövuotta. Leikkauksilla on merkittävä vaikutus koko elinkeinoelämän ja yhteiskunnan uudistumista tukevaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, sen vaikuttavuuteen, määrään, laatuun ja kansainvälisyyteen. Leikkaukset vaikuttavat myös heikentävästi VTT:n toimintaedellytyksiin EU-tutkimuksessa, kun VTT:n vastinrahoituksena käyttämä perusrahoitus vähenee.
VTT aloittaa 1.1.2015 voittoa tavoittelemattomana valtion erityistehtäväyhtiönä työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Mittatekniikan keskus MIKESin toiminnot yhdistetään osaksi VTT Oy:tä. VTT:n perustehtävä elinkeinoelämää sekä yhteiskuntaa palvelevana korkeatasoisena tutkimuslaitoksena säilyy ennallaan. VTT:n hallintomallin muutoksella parannetaan VTT:n toimintaedellytyksiä ja tuloksellisuutta Suomen kansallisen kilpailukyvyn lisääjänä. Rahoituspohjaa ei tältä osin tulisi murentaa.
|
