Elokuun alku oli poikkeuksellisen lämmin

Elokuu oli monin paikoin harvinaisen lämmin eli yhtä lämmin elokuu toistuu keskimäärin kerran 10 vuodessa. Heinä- ja elokuun lämpimyyden takia myös koko kesästä tuli tavanomaista lämpimämpi.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi poikkeaman ollessa suurimmassa osassa maata 1-2 astetta. Keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 15 - 17 astetta, rannikkoalueilla enemmän. Pohjois-Lapissa keskilämpötila jäi 12 asteen alapuolelle.

Kuukausi oli lämpöoloiltaan kaksijakoinen, kun kuukauden alkupuolella oli poikkeuksellisen lämmintä, ja kuukauden loppupuolella oltiin ajankohtaan nähden tavanomaisissa lukemissa. Elokuun alkupuolella oli yleisesti helteistä, ja lämpötila kohosi paikoin jopa 30 asteen yläpuolelle. Kuukauden ja samalla koko kesän korkein lämpötila, 32,8 astetta, mitattiin Porin rautatieasemalla 4. elokuuta.

Koko maan ylin lämpötila kohosi heinäkuun 6. – elokuun 12. päivään välisenä aikana päivittäin hellelukemiin eli 25 asteen yläpuolelle. Peräkkäisiä hellepäiviä kertyi kaikkiaan 38 kappaletta. Vuodesta 1961 alkaen tarkasteltuna, näin on käynyt aiemmin ainoastaan kerran, vuonna 1973. Alustavien tietojen mukaan terminen kesä päättyi kuukauden loppuun mennessä Keski- ja Pohjois-Lapissa, kun se tilastollisesti päättyy elokuun loppuun mennessä suurimmassa osassa Lappia ja Koillismaalla.

Elokuun lopussa sateista

Elokuun sademäärässä oli maan eri osien välillä suuria eroja. Eniten satoi maan lounaisosassa ja länsirannikolla, jossa sademäärä kohosi yli 120 millimetrin. Niukimmille sateille jäätiin Keski-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella.  Havaintoasemista sateisinta oli Someron Salkolassa, jossa satoi kuukauden aikana 236 millimetriä.

Edellisen kerran elokuussa satoi yksittäisellä paikkakunnalla enemmän vuonna 1980. Vähiten satoi Halsuan Purolassa, jossa sadetta kertyi vain 31 mm. Suurin vuorokautinen sademäärä, 63 mm, mitattiin Vaasan Klemettilässä 4. päivänä. Tässä sateessa mitattiin myös kuukauden suurin tuntisade: 36,5 mm. Kuukauden alkupuolen hellejaksossa sateet olivat kuuroittaisia ja paikallisia, mutta kuukauden loppupuolella suursäätila oli matalapainevoittoinen, jolloin sateita esiintyi yleisemmin. 

Kesä oli tavanomaista lämpimämpi

Kesäkuukausien eli kesä-elokuun keskilämpötila vaihteli maan eteläosan runsaasta 16 asteesta pohjoisimman Lapin vajaaseen 12 asteeseen.

- Vaikka kesäkuu oli harvinaisen kylmä, lämmin heinäkuu ja elokuu nostivat kesän keskilämpötilan koko maassa tavanomaista korkeammaksi. Länsirannikolla ja Lapissa noin 1,5 asteen poikkeama oli paikoin harvinaisen suuri, muualla poikkeama oli 0,5-1,0 astetta. Viimeksi lämpimämpi kesä on koettu suurimmassa osassa maata viime vuonna, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Asko Hutila.

Hellepäiviä oli toukokuu mukaan lukien eniten Kouvolan Utissa, jossa niitä oli 43 eli yli kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden. Koko maan hellepäiviä oli touko-elokuussa 50, kun niitä keskimäärin on 36. Viime vuonna koko maan hellepäiviä oli 52.

Kesäkuukausina satoi eniten maan lounaisosassa, länsirannikon läheisyydessä sekä Lapin länsiosassa, jossa sademäärä ylitti yleisesti 250 mm, mikä on lähes puolitoistakertaisesti tavanomaiseen nähden. Vähiten satoi Keski-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeellä sekä Pohjois-Lapissa, jossa sademäärä jäi yleisesti 180 millimetrin alapuolelle. Havaintoasemista Someron Salkola oli myös koko kesän mittakaavassa sateisin, kun sadetta kertyi siellä kaikkiaan 381 mm. Vähiten eli 116 mm satoi Enontekiön Kilpisjärvellä.

Salamointi runsasta, mutta ei poikkeuksellista

Ukkosia esiintyi touko-elokuun aikana huomattava määrä: salamoita havaittiin jakson aikana noin 200 000, kun pitkän jakson vuosikeskiarvo on noin 140 000. Etenkin heinäkuussa salamoi runsaasti, ja kuukauden salamamäärä oli noin 117 000, joka on yli puolet kaikista kesän salamoista. Paikallisesti runsaimmin salamoi Enontekiön Karesuvannossa, jossa salamatiheys oli 160 maasalamaa sataa neliökilometriä kohden. Ukkosta esiintyi runsaasti lähes koko Suomessa Lappia myöten.

Vuorokausista runsaimmin salamoi 31.7. (21 000 salamaa), 28.7. (16 000) sekä 15.7. (15 000). Heinäkuun 31. päivä havaittiin myös kesän suurimmat paikalliset salamatiheydet, kun Taivalkoskella ja Järvenpäässä salamoita havaittiin 90 maasalamaa sadalla neliökilometrillä vuorokaudessa. "Tällainen ukkonen tuottaa hetkellisesti kyseisellä alueella keskimäärin yhden salaman sekunnissa, joten välke on ollut käytännössä taukoamatonta", Asko Hutila toteaa. Runsassalamaisuudesta huolimatta salamamäärät eivät olleet ennätyksellisiä. Viimeksi ukkoskauden kokonaissalamamäärä on ylittänyt 200 000 vuonna 2003.