Trafin liikenteen ympäristöindikaattorit julkaistu13.11.2014 10.04 Miksi kitkarenkaat ovat vähämeluisempia ja niiden käyttö voi parantaa kaupunkien ilmanlaatua? Kuinka monesta kaupungistamme löytyy hiljaisia alueita ja miten lentomelua voidaan vähentää lentomenetelmien avulla? Kuinka junien jarrutusenergiaa voidaan hyödyntää? Näihin ja moniin muihin liikenteen ympäristöasioihin liittyviin kysymyksiin löytyy vastaus Trafin ympäristöindikaattoreista. Sivuillemme on nyt koottu muhkea tietopaketti liikenteen aiheuttamasta ympäristökuormituksesta ja siihen vaikuttavista toimista. Indikaattorit on jaettu temaattisesti: päästöt ilmaan, liikenteen energiankulutus, vaihtoehtoiset käyttövoimat, melu ja ääniympäristön laatu, päästöt maaperään ja vesistöihin sekä muut. Indikaattoreita pyritään kehittämään jatkuvasti. Ympäristöindikaattoreissa tietoa hiljaisista alueista autojen päästöihin ja lentokoneiden jatkuvan liu’un laskeutumisesta vetureiden jarrutusenergian hyödyntämiseenIndikaattoreista selviää mm., että ensirekisteröityjen henkilöautojen keskimääräiset CO2-päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2006 vuoden 2013 loppuun mennessä noin 26 prosentin verran. Päästöjen alenemisen tulisi kiihtyä jonkin verran jotta saavutamme uusien henkilöautojen CO2-päästöille vuodelle 2020 asetetun, EU-maita sitovan tavoitteen, joka on 95g/CO2/km. Helsinki-Vantaan lentoasemalla laskeutuvien lentokoneiden melua, pakokaasupäästöjä ja polttoaineen kulutusta vähentämään pyrkivä jatkuvan liu´un lähestymisten (CDO) toteuma oli vuonna 2013 päiväaikaan keskimäärin 58 % (tavoite 70%) ja yöaikaan 61 % (tavoite 80%). Vuoden 2014 alkupuolella päiväajan toteuma oli noussut 64 % ja yöajan 68 %. Ruuhka-aikaan eli klo 14:30-16 toteutumat ovat alhaisemmat. Toteutumat ovat kansainvälisesti vertaillen kohtuullisen hyvää luokkaa. Veturikalustosta jarrutuksesta syntyvän energian talteenoton ja takaisinsyötön mahdollistavan teknologia oli vuonna 2012 noin 21 % koko vetokalustosta. Lähiliikenteen junissa takaisin syötön kautta tuleva energia kattaa noin 30 % junan kokonaisenergian käytöstä. Hiljaisten alueiden kartoitukset ovat edenneet Suomessa. Yhteensä 18 maakunnastamme seitsemän on kartoittanut hiljaisia alueita, joka on noin 39 % kaikista maakunnista. Hiljaisia alueita ovat lisäksi kartoittaneet 18 kuntaa ja kaupunkia. Tietoa myös vaihtoehtoisten käyttövoimien tilanteestaEntä missä vaiheessa liikennejärjestelmää palveleva vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurimme on? Paljon on vielä tehtävää jotta EU:n asettamat tavoitteet saavutettaisiin mutta esimerkiksi kotimaisen etanolin ja biodieselin (uusiutuva diesel) maanlaajuinen jakelu on jo käytännössä olemassa. Näistä ja monista muista liikenteen ympäristöasioista voit lukea lisää osoitteesta www.trafi.fi/tietopalvelut/analyysitoiminta/indikaattorit/ymparistoindikaattorit |