Kaivostoiminnan sivutuotteena kertyvää rikkiä voidaan hyödyntää15.01.2015 13.17
Oulun yliopisto, SULKA-hanke Kaivostoiminnan sivutuotteena kertyvää rikkiä voidaan hyödyntääKaivosten toiminnassa syntyy sivutuotteena usein runsaasti rikkiyhdisteitä, jotka ilman soveltuvia käsittelymenetelmiä muuttuvat jätepäästöiksi ilmaan, maaperään ja vesistöihin. Oulun yliopiston johdolla toteutetussa laajassa SULKA-tutkimushankkeessa on saatu lupaavia tuloksia siitä, että hankalat rikkiyhdisteet voidaan tulevaisuudessa käsitellä ja jopa hyödyntää ja samalla hallita kaivosten päästöjä. ”Ajatus rikkiyhdisteiden hyötykäytöstä on alalla uusi ja haaste kaivosteollisuudelle. Tutkimuksissamme kehitetyillä menetelmillä voitiin rikkiä sisältäviä yhdisteitä muuntaa hyödynnettäväksi formaldehydiksi”, kertoo SULKA-hanketta johtanut professori Riitta Keiski Oulun yliopistosta. Formaldehydiä käytetään yleisesti useiden teollisten tuotteiden, kuten hartsien, liimojen, maalien ja pesu- ja puhdistusaineiden valmistuksessa. Muita esimerkkejä kaivosteollisuuden sivutuotteena syntyvän rikin hyötykäytöstä ovat jätevesien sisältämän rikin käyttäminen osana kiinteää, rakentamiseen soveltuvaa materiaalia ja sen hyödyntäminen alkuainerikkinä. Rikin hyötykäyttöön soveltuvia, hankkeessa kehitettyjä menetelmiä on Keiskin mukaan vielä arvioitava menetelmien kestävyyden näkökulmasta ennen kuin niitä voidaan viedä käytäntöön. SULKA-hankkeessa toteutettiin kaikkiaan yhdeksän alaprojektia, joissa keskityttiin muun muassa arvioimaan ja kehittämään käytettävissä olevia kaivoksissa syntyvien rikkiyhdisteiden mittaus- ja hallintamenetelmiä. ”Yksi lupaava ja jatkokehityksen kannalta mielenkiintoinen menetelmä ovat nanokalvot, joita kehitettiin kaivosvesien sisältämien rikkiyhdisteiden poistamiseen”, jatkaa Keiski. Hänen mukaansa hankkeeseen aktiivisesti osallistuneet yritykset arvioivat nyt tuloksia omien tuotteidensa kehittämisen ja kestävän kaivostoiminnan kannalta. ”Kaiken kaikkiaan hankkeessa syntyi runsaasti tarvittavaa perustietoa useista menetelmistä rikkiyhdisteiden käsittelemiseksi”, kiteyttää Keiski. Myös sen toteuttamiseen osallistuneiden yli 30 tutkijan perusosaaminen kaivostoiminnan ydinkysymyksissä kasvoi Keiskin mukaan merkittävästi, ja hanke vahvisti alaa Oulun yliopistossa. Kesällä 2012 alkanut Rikin yhdisteet kaivostoiminnassa – Ympäristövaikutusten arviointi, mittaus ja minimointi (Sulphur Compounds in Mining Operations – Environmental Impact Assessment, Measurement and Emission Abatement, SULKA) -hanke päättyi ja raportoi lopputuloksensa vuoden 2014 lopussa. Hankkeeseen osallistuivat Oulun yliopiston lisäksi Geologian tutkimuskeskus GTK ja Lapin ammattikorkeakoulu sekä yrityskumppaneina Agnico-Eagle (Kittilän kaivos), Endomines, Kemira, Outotec, Sotkamo Silver ja Talvivaaran kaivos. Hanke toteutettiin ylimaakunnallisena Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin liittojen osoittamalla EAKR-rahoituksella ja yritysten rahoituksella. Kokonaisbudjetti oli 1,8 euroa. Lisätietoja: Professori Riitta Keiski, Oulun yliopisto, puh. 0294 48 2348 |