HELSINGIN SANOMAT: Geotermisen lämpövoimalan poraukset alkavat Espoossa - tavoitteena tuottaa kymmenen prosenttia kaupungin lämmöstä09.05.2015 8.30
Energiayhtiö St1 aloittaa Espoon Otaniemeen tulevan geotermisen lämpövoimalansa poraukset ensi viikon keskiviikkona. Tavoitteena on rakentaa syvällä maan sisällä olevaa lämpöä hyödyntävä laitos niin, että se parhaimmillaan tuottaisi jopa kymmenen prosenttia Espoon tarvitsemasta lämmöstä. St1 möisi lämmön Fortumille. Maansisäistä geotermistä lämpöä synnyttää radioaktiivisten aineiden hajoaminen. Maalämpö puolestaan on auringon säteilyssä maaperään siirtyvää lämpöä. Keskiviikkona St1 aloittaa ensimmäisen parin kilometrin syvyisen luotausreiän kairaamisen. Myöhemmin kairataan vielä reiät seitsemän kilometrin syvyyteen. Valmis voimala toimii siten, että yhdestä reiästä vesi kulkee aina seitsemän kilometrin syvyyteen. Siellä geoterminen lämpö kuumentaa veden, joka nousee toista reikää myöten ylös. Vettä kierrätetään pumppaamalla. Näin saatavaa lämpöä voidaan hyödyntää nykyisessä kaukolämpöverkossa. St1:n energiajohtaja Jari Suominen kertoo, että yhtiö sijoittaa uuteen voimalaan kymmeniä miljoonia euroja. Suominen sanoo, että yhtiö näkee geotermisessä lämpöenergiassa valtavat mahdollisuudet. Tarjolla on uusiutuvaa, riittoisaa energiaa, joka on varsin puhdasta ympäristön kannalta. Hiilidioksidipäästöjä ei synny. Otaniemen-voimalasta tulee pilottilaitos. Otaniemen-projekti onkin St1:lle oppimisprojekti. "Hankkeessa on isot riskit. Kukaan ei ole porannut Suomessa näin syvälle", Suominen sanoo. St1:ssä ajatellaan, että jos yhtiö saa geotermisen lämmön tuotannon sujumaan hyvin ja kannattavasti, siitä tulee tulevaisuudessa merkittävä energialähde Suomessa. Yhtiö voisi myös viedä voimalamallia Suomen ulkopuolelle. Maailmalla toki toimii jo geotermisen lämmön voimaloita, ja voidaanhan sen avulla tuottaa myös sähköä. Erityisesti tuliperäisessä Islannissa geotermisen energian merkitys on tärkeä. Islannissahan lämmin vesi tulee paikoin maanpinnalle asti, mikä näkyy kuumina lähteinä. Suominen kertoo, että seitsemän kilometrin syvyiset reiät, varsinaiset lämpökaivot, kairataan ensi vuonna. Tuotannossa voimala olisi vuonna 2017, jos asiat sujuvat suunnitelmien mukaan. Yksi riski on, ettei lämpöä kuitenkaan synny riittävästi. Ennen geotermistä lämpövoimalaa pidettiin Suomeen sopimattomana, koska Suomessa lämpimät kerrokset ovat niin syvällä. Suomisen mukaan liuskekaasun ja -öljyn tuotannon yhteydessä porausmenetelmät ovat kehittyneet voimakkaasti, ja nämä taidot mahdollistavat Otaniemen voimalaprojektin. Energiateollisuuden kaukolämpötoimialan johtaja Jari Kostama kehuu St1:n Otaniemen-projektia aivan erinomaiseksi uutiseksi, jos voimala osoittautuu kannattavaksi. "Uskon, että malli olisi monistettavissa moneen muuhunkin kaupunkiin Suomessa." Energiamuodon uusiutuvuuden ja päästöttömyyden lisäksi hän mainitsee sen eduksi, että sekä tuottajat että kuluttajat voivat arvioida hyvin hinnan etukäteen. "Haluan uskoa, että se saadaan Suomessa kannattavaksi" Kostama sanoo. |