Kiertotalous kompastumassa kiviin06.06.2015 12.58
Jätteeksi jäävän kiviaineksen kierrätys on jäänyt jälkeen muiden jäteaineiden hyödyntämisestä, kiviainekset ensisijaisesti läjitetään. (kuva: jätemäärät sektoreittain vuonna 2013, 1000 tonnia) Viime vuosina biohajoavien jätemateriaalien käsittely on siirtynyt hyödyntämiseen ja toisaalta esimerkiksi metallijätteet, sähkö- ja elektroniikkaromu, romuajoneuvot sekä lasijätteet kiertävät aineskäytössä likimain kokonaan. Lisäksi kaivostoiminnan mineraaliperäisten jätteiden määrä nousi 68 miljoonaan tonniin vuonna 2013, liki 70 prosenttiin jätteiden kokonaismäärästä. Mineraalijätteistä valtaosa on jalostamattomia luonnonvaroja malmi- ja mineraalikaivoksilta sekä maanrakentamisesta, pienempi osa on tuhkaa, tiiltä, betonia tms. Jätteiden yhteismäärä oli vuonna 2013 hieman yli 98 miljoonaa tonnia ja kasvoi edellisvuodesta. Tämä siitäkin huolimatta, että puujätteiden tilastointikäytäntöä on muutettu. Hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden puujätteitä ei enää tilastoida jätteeksi, koska ne ovat muuttuneet osaksi tuotantosuunnitelmaa, ja niiden käyttöaste on hyvin korkea. Puujätteiksi ovat kuitenkin edelleen jääneet ainoastaan sellaisiksi viranomaisille ilmoitetut. Kokonaisuudessaan jätteiden hyödyntämisaste jäi vajaaseen 16 prosenttiin kiviainesten alaspäin painottamana. Maanrakennusaineita kuten kivimurskaa kaivoksilta otettiin kuitenkin käyttöön runsas 7 miljoonaa tonnia. Vaarallisiksi luokiteltuja jätteitä kertyi 1,9 miljoonaa tonnia vuonna 2013. Jätteiden kokonaismäärässä Suomi sijoittuu EU:n keskikastiin, mutta kärkisijoille henkeä kohti laskien vain Bulgaria ja Luxemburg ova Suomen edellä. Sijoituksia kohottavat erityisesti kaivosten jätteet, joiden määrässä Suomi on EU:n kärkiviisikossa. Lähde: Jätetilasto 2013, Tilastokeskus |