Liikenteen ympäristö- ja turvallisuustavoitteet tukevat toisiaan16.07.2015 0.13
Yksi liikenteen keskeisimmistä ympäristövaikutuksista on liikenteen vaikutus pohjaveden laatuun. Tiesuolauksen pohjavesille muodostamaan riskiin havahduttiin 1990-luvun alussa, minkä jälkeen liikenneviranomaiset ja rakentajat ovat kehittäneet rakenteita ja etsineet perinteisesti maantiesuolaukseen käytettävälle natriumsuolalle vaihtoehtoja. "Vähäliikenteisillä teillä kaliumformiaatista hankitut kokemukset rohkaisivat jatkamaan ympäristövaikutusten tutkimista valtatietasoisilla ja moottoriteillä, joilla kaliumformiaatin käyttöä on lisätty. Kaliumformiaatin etuna on se, että se ei kulkeudu natriumkloridin tavoin pohjaveteen", kertoo ympäristöasiantuntija Soile Knuuti. Ympäristöasiantuntija Knuutin mukaan tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta kaliumformiaatin käytön pitkäaikaisvaikutuksista pohja- ja pintavesien laatuun sekä liikenneturvallisuuteen ja hoidon käytäntöihin. Yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa toteutettava kehitysprojekti kestää tämän vuoden ajan. Sama aikataulu on toisella kehitysprojektilla, jonka sisältönä on tarkastella maahan asennettavien keskijännitekaapeleiden vaikutusta kunnossapitotöihin. "Tässäkin hankkeessa ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat yhdistyvät. Hanke on ajankohtainen, koska sähköverkkopuolella meneillään on pitkän aikavälin ohjelman ilmakaapeleiden korvaamiseksi maakaapeleilla. Tulevaisuudessa teiden kunnossapitäjillä ja ympäristöviranomaisilla on oltava tarkka tieto siitä, missä tierakenteeseen asennetut keskijännitekaapelit sijaitsevat. Turvallisuuden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää on tietää myös se, miten menetellä mahdollisissa säiliövuoto- ja muissa ympäristöonnettomuustilanteissa", Knuuti muistuttaa. Maantiepölyn hallintaa ja maaperänpuhdistustaOsa Liikenneviraston ympäristö- ja turvallisuusprojekteista liittyy laajoihin, jopa globaaleihin tavoitteisiin. Toisaalta meneillään on kehityshankkeita, joiden tavoitteenasettelu on seurausta konkreettisesta paikallisesta ongelmasta. Mikkelin Setrinmäellä käynnissä oleva tutkimus kreosootilla pilaantuneen pohjaveden puhdistuksesta on esimerkki viimeksi mainitusta. "Lähistöllä on Mikkelin seudulle tärkeä pohjavedenottamo, jonka toiminta on voitava turvata. Yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, Mikkelin vesilaitoksen ja Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa selvitämme hapetusmenetelmän toimivuutta. Aiemmat puhdistusyritykset eivät ole toimineet toivotulla tavalla, ja nyt on tavoitteena löytää uusi toimiva menetelmä ja jakaa onnistuneen ratkaisun löydyttyä tietoa eri sidosryhmille", Soile Knuuti selvittää. Liikennevirasto tekee kehityshankkeissaan myös kansainvälistä yhteistyötä. Tästä on ajankohtaisena esimerkkinä katupölyn syntymistä sekä sen torjuntakeinoja ja vaikutusta selvittävä, nelivuotisena toteutettava yhteispohjoismainen NorDust-hanke. "Rakennamme laboratorio- ja kenttäkokeiden perusteella mallin, jolla voi simuloida esimerkiksi tienpinnoitteen, rengasmateriaalin ja kunnossapidon vaikutusta katupölyyn sekä erityyppisten katupölyn lieventämistoimenpiteiden vaikutusta pölyn leviämiseen ja ilman sisältämiin pitoisuuksiin", Knuuti toteaa. Lisätietoa Turvallisuus- ja ympäristösynergia (Liikenneviraston T&K) Liitetiedostot |
Liikennevirastolla on käynnissä T&K -hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on vähentää liikenteeseen liittyviä ympäristöhaittoja ja samalla parantaa liikenneturvallisuutta. Esimerkiksi tien suolaukselle etsitään vaihtoehtoa, joka lisäisi turvallisuutta ja rasittaisi vähemmän ympäristöä.