YIT kehittää uusia yhteistoimintamalleja vesihuoltoon13.06.2016 11.00
YIT on rakentanut historiansa aikana 117 vesitornia ja merkittäviä jätevedenpuhdistamoja. Yhteistoimintamalleja ei ole vielä hyödynnetty vesihuoltorakentamisessa, mutta niiden avulla voitaisiin lisätä innovaatioita ja tehokkuutta myös vesihuoltorakentamisessa. YIT:llä on vahva kokemus eri hankintamallien ja erityisesti yhteistoimintamallien kehittämisestä, mm. Naantalin CHP-laitoksen allianssitoteutuksessa. YIT:llä on yli sadan vuoden kokemus vesihuoltorakentamisesta. YIT:n ensimmäinen työ oli juuri vesitornin rakentaminen Porvoon kaupunkiin. Historian saatossa vesitorneja on rakennettu kaikkiaan 117 eli enemmän kuin yksi vuodessa. Uusin torni valmistui Huittisiin viime vuoden vaihteessa. Vesitornien ohella YIT on rakentanut useita jätevedenpuhdistamoja. Näistä merkittävimmät ja vaativimmat ovat Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamo ja sen laajennus sekä Turun seudun keskuspuhdistamo Kakolanmäki. Kakolanmäen rakentaminen toi YIT:lle Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n palkinnon vuoden rakennusinsinöörityöstä. Huittisiin valmistui nykyaikainen älyvesitorni Huittisten älyvesitorni rakennettiin kokonaisvastuu- eli KVR-urakkana, johon sisältyivät rakentaminen, koneisto, putkistot ja LVISA. Vesitorni suunniteltiin täysin tietomallinnettuna. Säiliöiden ja varren valamiseen käytettiin YIT:n pitkälle kehittämää liukuvalutekniikkaa. Pitkälle viedyllä automatisoinnilla haettiin toimintavarmuutta ja energiansäästöä. ”Pumppauksen automaatiolla pystymme vastaamaan veden kulutuksen vaihteluihin ja tasaamaan vedenottamoiden toimintaa paremmin. Kun vedenottamo käy vakioteholla, pohjaveden virtaukset ovat tasaisempia. Tavoitteena on myös alentaa vedenottamoiden energiankulutusta. Huittisiin rakennettiin käytännössä kaksi vesitornia sisäkkäin. Tämä lisää toimintavarmuutta. Tarvittaessa pystymme myös palvelemaan toista verkostoaluetta, jolla vaaditaan korkeampaa vedenpainetta”, Huittisten kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Mikko Eskola kertoo. ”Liukuvalu tehdään katkeamattomana työnä, jolloin saumoja ei synny. Valoimme liukuvaluna Huittisten vesitornin varren ja kaksi vesisäiliötä sekä kaikki vesitiiviit rakenteet. Liukuvalun valutapahtuma on nopeampi ja kustannustehokkaampi kuin muilla muottitekniikoilla ja lopputulos vesitiiviissä rakenteissa on paras mahdollinen”, kertoo YIT:n työpäällikkö Vesa Helkiö. ”Urakka sujui todella hienosti. Valitsimme YIT:n toteuttajaksi parhaiden projekti- ja laatusuunnitelmien johdosta. Teimme paljon parannuksia urakan aikana tarjouspyynnön yksinkertaistettuun vesitorniin verrattuna. Muutos- ja parannusehdotuksia tehtiin puolin ja toisin erittäin hyvässä yhteistyössä. YIT toi esille muissa hankkeissa hyväksi havaittuja ratkaisuja. Kokonaisuudessaan hanke sujui hienosti aikataulujen mukaan pienellä työmaa-alueella asutuksen keskellä. Toiminta oli jouhevaa ja lopputulos erittäin hyvä”, Mikko Eskola kehuu. Yhteistoimintamalleilla tehokkuutta ja laatua Yhteistoiminnallisilla toimintatavoilla on mahdollista toteuttaa hankkeita entistä paremmin ja kustannustehokkaammin. Sekä Suomessa että maailmalla yhteistoiminta- ja allianssimalleilla on saavutettu erinomaisia tuloksia, kun kaikki osapuolet puhaltavat samaan purjeeseen. ”Suomessa on käynnissä ja valmisteilla useita merkittäviä jätevedenpuhdistamohankkeita. Kysymys kuuluukin, kuka rohkenee ensimmäisenä kokeilla jotain muuta kuin perinteisiä hankintamalleja”, pohtii YIT Rakennus Oy:n yksikönjohtaja Anne Piiparinen. ”Vesihuoltohankkeiden kilpailutuksessa käytetään usein laadullisia kriteerejä valintaperusteina hinnan rinnalla. Saako tilaaja kuitenkaan parhaan toteutuksen kymmenien miljoonien hankkeeseen esimerkiksi pisteyttämällä kaksi urakoitsijan avainhenkilöä ja käyttämällä arvioinnin kriteereinä toteutettujen vesihuoltohankkeiden määrää ja kokoa? Varmistetaanko näin kymmenpäisen toteutusorganisaation johtamistaito ja kyvykkyys toteuttaa vaativia hankkeita?” Anne Piiparinen kysyy. Teollisuuden ensimmäinen allianssihanke Naantalissa Teollisuuden ensimmäinen allianssihanke Suomessa on Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n (TSE) rakennuttama Naantalin monipolttoainevoimalaitos. Voimalaitos tuottaa valmistuttuaan 200 MW kaukolämpöä ja 50 MW teollisuuden prosessihöyryä. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 260 M€, josta allianssin osuus on lähes 20 %. Voimalaitos on määrä ottaa käyttöön syksyllä 2017. ”Naantalissa YIT toteuttaa suunnittelukumppaneineen laitoksen suunnittelu- ja rakennustyöt YIT:n toimiessa koko hankkeen päätoteuttajana. Päälaitetoimitukset tilaaja on hankkinut omilla sopimuksillaan perinteisiä sopimusmalleja käyttäen. Vastaava malli olisi hyvin siirrettävissä minkä tahansa tuotantolaitoksen toteutukseen, mikä ettei myös vesihuoltolaitoksen. Toteutustapa tuo joustavuutta hankkeeseen, parantaa arvon tuottoa tilaajan sijoittamalle rahalle ja laadullisten sekä toiminnallisten tavoitteiden täyttymistä. Tavoitteena on kustannustehokas, laadukas ja turvallinen toteutus, jonka onnistumisesta kaikki allianssiosapuolet hyötyvät. Yksi yhteinen allianssisopimus varmistaa samassa veneessä olemisen”, toteaa Anne Piiparinen. ”Tunnistimme allianssimallissa useita mahdollisuuksia. Allianssissa suunnitelmien rakennettavuus ja aikataulutus varmistuu jo suunnitteluvaiheessa. Rakentamisen kustannustehokkuus paranee jatkuvalla ohjauksella ja ideoinnilla. Projektiin ei tule piileviä riskikustannuksia, ja loppukustannukset pystytään määrittämään luotettavammin ja tarkemmin kuin perinteisessä mallissa. Erimielisyydet ratkaistaan projektin sisällä, joten reklamaatiot vähenevät. Muutosten ja aikataulun hallinta paranevat”, TSE:n toimitusjohtaja Tapani Bastman kertoo. Naantalin 4 CHP -allianssiurakan laajuudeksi määritettiin rakentaminen ja talotekniikka palosuojelujärjestelmineen mutta ei päälaitetoimituksiin kuuluvia teräsrakenteita. Kilpailutusvaihe oli maalis-elokuussa 2014. Allianssiyhteenliittymältä edellytettiin referenssivaatimukset täyttävä rakennusurakoitsija, rakennesuunnittelija sekä LVISP-urakoitsija tai -suunnittelija. JHL:n mukainen neuvottelumenettely toteutettiin kaksivaiheisena. Siinä laadun vaikutus oli 75 % ja allianssin palkkion vaikutus 25 %. Laatua mitattiin projektihallinnan osaamisella, kyvyllä tuottaa arvoa rahalle sekä allianssikyvykkyydellä. Voittajaksi valittiin POLTE, jonka muodostavat YIT, A-insinöörit Oy ja AX-LVI Oy. ”Toteutusvaihe on edennyt erittäin hyvin. Allianssissa on pystytty ylläpitämään Hankkeen parhaaksi Samoilla linjoilla on Anne Piiparinen: ”Allianssi on miellyttävä toteutustapa. Energiaa kuluu juuri oikeisiin asioihin: niihin, jotka vievät hanketta eteenpäin. Vaikeatkin asiat ratkotaan keskustellen ilman reklamaatiokierrettä. Osapuolet pääsevät laittamaan parhaan osaamisensa peliin, minkä ansiosta löydetään fiksumpia ratkaisuja hankkeen toteutukseen. Käytämme johdettua innovointiprosessia, johon kaikilla hankkeen osapuolilla on mahdollisuus tuoda omat ideansa. Naantalissa on saatu tähän mennessä vajaat kaksi vuotta kestäneen kehitys- ja toteutusvaiheen aikana yhteensä noin 170 ideaa, joista yli 100 on viety jatkokehitykseen ja toteutukseen. Erittäin tiiviillä yhteistyöllä on saavutettu hämmästyttäviä tuloksia.” www.yit.fi |
