Terrafame pilotoi kaivoksella neljää uutta ratkaisua prosessivesien hallintaan06.11.2016 15.00 Terrafame Group Oy:n vesiteknologiahanke on edennyt pilotointivaiheeseen, jossa kaivosalueen vesien puhdistusratkaisuja kokeillaan käytännössä Sotkamon kaivoksella. Sulfaattipitoisuuden minimoiminen vähentäisi entisestään kaivoksen ympäristövaikutuksia. Alustavan kehitystyön perusteella Terrafame voisi tuottaa myös arvokkaita lannoitteiden raaka-aineita sivutuotteena Terrafame Group Oy:n vesienhallinnan kehitysprojekti eli niin kutsuttu Ariel-hanke on edennyt pilotointivaiheeseen. Terrafamen Sotkamon kaivoksella pilotoidaan käytännössä neljää teknistä ratkaisua, joilla kaivoksen ympäristövaikutuksia voitaisiin entisestään vähentää selvästi minimoimalla kaivosalueelta poistettavien vesien sulfaattipitoisuutta. Sulfaatin hallinnan lisäksi Ariel-hankkeen aikana tehdyt tutkimukset ovat tuoneet esille liiketoimintamahdollisuuksia, joita vesienhallintaratkaisut voisivat avata uusien sivutuotteiden kautta. Ariel-hanke käynnistyi syksyllä 2015. Kesäkuussa 2016 Terrafame Group Oy esitteli uuden vesienhallintaratkaisun alustavan konseptin, jonka mukaisesti kaivoksella tehtäisiin merkittäviä muutoksia sulfaatin, natriumin ja rikin hallintaan sekä kemikaalien kierrätykseen. Keskeisimpiä muutoksia olisivat prosessissa neutralointiaineena käytettävän lipeän osittainen tai täydellinen korvaaminen toisella alkalilla kuten kaliumhydroksidilla. Lipeän korvaaminen nostaisi kuitenkin kaivoksen kemikaalikustannuksia. Tämän vuoksi metallitehtaan prosessia muutettaisiin konseptissa siten, että neutralointikemikaalin arvo saataisiin hyödynnettyä uusien mahdollisten sivutuotteiden kautta. ”Ariel-hankkeessa on sovellettu kiertotalousajattelua. Valitsemalla uudet raaka-aineet kokonaisuuden kannalta voidaan saavuttaa synergioita eri prosessien kesken. Lisäämällä uusia vaiheita prosessiin voidaan raaka-aineista myös muokata uusia tuotteita. Kun raaka-aineista syntyvät tuotteet saadaan sidottua sulfaattiin, pystytään vastaamaan alkuperäiseen haasteeseen, eli sulfaatin vähentämiseen”, kertoo Ariel-projektin johtaja Jani Kiuru Terrafame Group Oy:stä. ”Kesän ja syksyn 2016 aikana tehdyt laboratoriokokeet ovat osoittaneet, että Terrafamen sivutuotteena voitaisiin teknisesti tuottaa esimerkiksi taloudelliselta arvoltaan merkittäviä kaliumsulfaattia tai kaliumkarbonaattia, joita voitaisiin myydä lannoiteteollisuudelle raaka-aineeksi. Tämänhetkisen arvion mukaan vesi- ja kemikaalikiertojen sulkemisen sekä sivutuotteiden myynnin rahalliset vaikutukset voisivat nousta vuositasolla huomattaviksi, jopa kymmeniin miljooniin euroihin. Ratkaisun toteutettavuuden selvittämistä jatketaan käynnistyneessä pilotointivaiheessa”, Kiuru toteaa. ”Terrafamen kaivoksella vesiä käsitellään ja puhdistetaan tälläkin hetkellä parhaan käytettävissä olevan eli BAT-teknologian avulla, joten kaivosta operoidaan jo nyt ympäristön kannalta kestävästi. Ariel-hankkeessa haemme ratkaisuja, joilla kaivoksen vesienhallintaa voitaisiin entisestään tehostaa pitkällä tähtäimellä ja samalla parantaa kaivoksen liiketoiminnallista potentiaalia”, Kiuru sanoo. Terrafame Group Oy on hakenut patenttia uudelle vesienhallinnan konseptille ja joukolle siihen sisältyviä yksittäisiä keksintöjä. Tämän lisäksi kehityshankkeessa mukana olevilla toimijoilla on patentteja ja hakemuksia omiin teknologioihinsa liittyen. Kesän ja syksyn aikana Ariel-hankkeessa on keskitytty pilottikokeiden suunnitteluun, pilottilaitteiden rakentamiseen sekä olemassa olevien laitteiden tarvittaviin modifiointeihin Terrafamen tuotantoprosessiin sopiviksi. Pilotointivaiheen neljä koekokonaisuutta käynnistetään vaiheistetusti lokakuun 2016 ja tammikuun 2017 välillä.
Käynnistyneessä pilotointivaiheessa kokeillaan neljää eri teknologiaratkaisua, joita toteuttavat suomalaiset yritykset:
”Hankkeen aiempiin tutkimusvaiheisiin verrattuna pilotointivaiheessa on huomattavasti suurempi mittakaava. Lisäksi kokeet toteutetaan OWAn pilottia lukuunottamatta kaivoksella, minkä ansiosta voidaan käyttää aitoa syöttövettä realistisissa olosuhteissa. Saamme siis nyt käynnistyneen pilotointivaiheen myötä huomattavasti selkeämmän kuvan ratkaisujen toteutettavuudesta ja käyttökelpoisuudesta”, Kiuru kertoo. Pilottikokeiden tulosten perusteella tehdään yksityiskohtaiset teknis-taloudelliset tarkastelut, joiden pohjalta on mahdollista edetä kehitys- ja suunnitteluvaiheisiin, joiden on määrä valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä. Demolaitoksen rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuoden 2018 alusta. |
