Uusi teiden hoidon urakkamalli tilaajan ja urakoitsijan välille03.12.2018 13.00  Teiden hoidon uusi urakkamalli on syntynyt Liikenneviraston, ELY-keskusten ja urakoitsijoiden kuten muiden muassa YIT:n yhteistyönä. Uusi urakkamalli tekee urakoiden kustannuksista ja hankinnoista läpinäkyviä ja tehostaa tilaajan ja urakoitsijan yhteistyötä. Ensimmäiset kilpailutukset tehdään joulukuussa 2018 ja mallin mukaiset urakat käynnistyvät syksyllä 2019. Valtion maanteitä koskevat tienhoidon urakat sovitaan yleensä viiden vuoden pituisiksi alueurakoiksi, jotka urakoitsijan työnjohto hoitaa aliurakoitsijoiden kanssa. Aiemmin pitkälti kilpailu-urakoina tehdyt alueurakat uudistuvat, kun Liikennevirasto ja ELY-keskukset ottavat käyttöön uuden teiden hoidon urakkamallin. Muutosta kaivattiin, sillä vanhoissa kilpailu-urakoissa hinta muodostui ratkaisevaksi tekijäksi tienkäyttäjien tarpeisiin vastaamisen sijaan. Uusi urakkamalli on kolmen aiemmin käytössä olleen mallin yhdistelmä, jossa korostuu läpinäkyvyys, joustavuus ja laatu. YIT on ollut yhdessä muiden pääurakoitsijoiden kanssa mukana kehittämässä uutta mallia. Mitä uusi teiden hoidon urakkamalli tarkoittaa YIT:lle? “YIT:n näkökulmasta uusi urakkamalli lisää yhteistyötä ja avoimuutta tilaajan ja urakoitsijan välillä. Joustavamman yhteistyön kautta myös tienkäyttäjä saa hyötyä”, kertoo YIT Kunnossapidon johtaja Harri Orko. Uuden urakkamallin tavoitteena onkin ollut parempi yhteistyö tilaajan ja urakoitsijan kesken. Orkon mukaan uuden mallin myötä urakoitsijan ja tilaajan välinen yhteistyö alkaa merkittävästi varhaisemmassa vaiheessa kuin ennen ja keskustelua käydään jatkuvasti. “Yhteistyö ei perustu pelkästään työmaakokouksissa läpi käytäviin asioihin vaan se on jatkuvaa vuoropuhelua”, Orko kertoo. Tienkäyttäjä hyötyy tilaajan ja urakoitsijan avoimesta yhteistyöstä Orkon mukaan avoimuus ja luottamuksen saavuttaminen ovat jatkossa entistä tärkeämpiä tilaajan ja urakoitsijan yhteistyön kannalta. Uusi malli perustuu Open Bookiin, joissa kaikki kustannukset ja hankinnat ovat läpinäkyviä tilaajan ja urakoitsijan välillä. Kun on avoimet kirjat, hankinnoista päätetään urakan parhaaksi yhdessä tilaajan ja urakoitsijan kesken. Käytännössä uusi malli tuo joustavuutta tilaajan ja urakoitsijan toimintaan, kun säästynyt raha voidaan käyttää hyödyksi muualla. Esimerkiksi kuivana kesänä tienvarsien heinät eivät kasva ja niitä leikataan harvemmin, jolloin siihen varattu raha voidaan käyttää sen sijaan huonokuntoisten sorateiden hoitoon. “Käytetään eurot tehokkaasti tienkäyttäjän parhaaksi hukkaa poistamalla”, Orko summaa. YIT kasvattaa osaavia tekijöitä teiden kunnossapidon työnjohtoon Uuden mallin mukaisiin urakka-asiakirjoihin sisältyy laatulupauksia muun muassa viestinnän tehostamisesta tienkäyttäjien ja muiden sidosryhmien suuntaan. Jo nykyään YIT kertoo tienkäyttäjille alueurakoiden työmaista ja talvikunnossapidon tilanteesta muun muassa työnjohdon ylläpitämien Facebook-sivujen avulla. “Alueurakan Facebook-sivut ovat hyvä keino viestiä paikallisesti, mitä tehdään ja miksi”, Orko lisää. Jotta laadukas tienhoito voidaan varmistaa myös jatkossa, Orkon mukaan myös urakoiden osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön merkitys kasvaa entisestään. Teiden kunnossapidon työnjohtoa ei valmistu suoraan koulunpenkiltä, joten YIT:llä alaa opiskellaan työn kautta. “Pyrimme kasvattamaan itse osaavia tekijöitä. Otamme harjoittelijoita varhaisessa vaiheessa ja koulutamme heitä kunnossapidon pariin”, Orko kertoo. Digitaalisuus tärkeässä roolissa kaikessa kehitystyössä YIT:llä kehitetään tienhoitoa jatkuvasti muun muassa kunnossapidon prosessien, digitaalisuuden sekä välineistön ja kaluston parissa. Digitaalisuus on ollut YIT:llä jo pitkään tärkeässä roolissa ja se on yhdistävä tekijä lähes kaikessa kehitystyössä. Prosessien sujuvuutta ja tehokkuutta kehitetään muun muassa lisäämällä automaatiota ja kehittämällä digitaalista seurantaa. Myös välineistöä ja kalustoa kehitetään samasta näkökulmasta. Seurannan kautta voidaan parantaa esimerkiksi teiden suolaamista. “Olemme kehittäneet yhdessä YIT:n kalustoyksikön, aliurakoitsijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa muun muassa suolaimiin liittyviä tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmiä, joiden avulla saadaan tietää, voidaanko suolan käyttöä tehostaa. Oikealla suolan käytön määrällä varmistamme tienkäyttäjän turvallisuuden ja samalla huolehdimme ympäristöstä”, Orko kertoo. Myös laadunvarmistusta ja turvallisuutta tehostetaan tekoälyn avulla. YIT:n kehittämä Kelikoneäly-hanke on tästä hyvä esimerkki. Tiesään ennustaminen perustuu perinteisesti meteorologisiin menetelmiin, tutkakuviin sekä tiesääasemien kelitietoihin. Kelikoneälyssä taas pyritään koneoppimisen keinoin ennustamaan kelitilanteen muutoksia ja ennustamaan liukkautta. Kun tiesää on ennakoitavissa, on Orkon mukaan myös helpompi tehostaa suolan käyttöä, varata oikea määrä kalustoa teille ja toimia kustannustehokkaasti urakan, tilaajan ja myös tienkäyttäjän parhaaksi. Lue lisää: |
