Terrafamen akkukemikaalitehdas toisi huomattavia positiivisia talousvaikutuksia Kainuuseen ja muualle Suomeen

Terrafame on edennyt kaavailemansa akkukemikaalitehtaan YVA-menettelyssä selostusvaiheeseen, jonka yhteydessä on arvioitu myös tehtaan aluetalousvaikutuksia Kainuussa ja Suomessa.

Tehtaan toteutusvaihtoehtoja on verrattu nollavaihtoehtoon, jossa nykyisin valmistettavien nikkeli-, sinkki-, koboltti- ja kuparisulfidien tuotanto on täydessä käynnissä.

Uuden akkukemikaalitehtaan myötä saavutetaan arvion mukaan seuraavat aluetalousvaikutukset valittavasta toteutusvaihtoehdosta riippuen:

• Kokonaistuotos kasvaa 260–320 miljoonaa euroa. 
  Kokonaistuotos kuvaa alueen tuotannon arvoa, ja se on rinnastettavissa liikevaihtoon.
• Työllisyys paranee 407–711 henkilötyövuotta. 
  Henkilötyövuosi tarkoittaa kokoaikaisen henkilön työpanosta vuoden aikana.
• Arvonlisäystä syntyy 202–209 miljoonaa euroa. 
  Arvonlisäys tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Liikekirjanpidon mukaan määriteltynä arvonlisäys muodostuu käyttökatteesta ja palkansaajakorvauksista.
• Verotuloja kertyy lisää 88–90 miljoonaa euroa. 
  Veroluontoiset vaikutukset muodostuvat kiinteistö-, yhteisö-, kunnallis-, arvonlisä-, tuote- ja tuotantoveroista.

Toteutussuunnitteluvaiheessa olevalla akkukemikaalitehtaalla Terrafame tähtää nykyisen päätuotteensa, nikkeli-kobolttisulfidin, jalostusasteen nostamiseen teollisuusalueellaan Sotkamossa. Uuden tehtaan arvioidut tuotantokapasiteetit ovat noin 170 000 vuositonnia nikkelisulfaattia ja noin 7 400 vuositonnia kobolttisulfaattia. Sivutuotteena tehtaassa syntyisi lannoitteena ja muussa prosessiteollisuudessa käytettävää ammoniumsulfaattia, jonka tuotantokapasiteetti olisi 115 000 vuositonnia. Päätuotteen jalostusasteen nosto kasvattaa myös yhtiön liikevaihtoa vuositasolla noin 200 miljoonaa euroa nollavaihtoehtoon verrattuna.
 
YVAssa on kuvattu kolme toteutusvaihtoehtoa

Akkukemikaalitehdasta käsittelevässä YVA-selostuksessa on kuvattu vaihtoehdot VE0–VE2, joilla on erilaiset aluetalousvaikutukset.

VE0: Terrafame jatkaa metallisulfidien tuotantoa – akkukemikaalitehdasta ei rakenneta
Vaihtoehdossa VE0 aluetalousvaikutukset ovat samat kuin Terrafamen vuonna 2016 julkaisemassa aluetalousselvityksessä. Sen perusteella Terrafamen kaivoksen ja olemassa olevan metallitehtaan merkitys Kainuun elinvoimaisuudelle on erittäin suuri. Yhtiön teollinen toiminta ylläpitää ja lisää merkittävästi taloudellista toimeliaisuutta Kainuussa ja Suomessa laajemminkin. Linkki alkuperäiseen selvitykseen löytyy tämän uutisen lopusta.

VE1: Akkukemikaalitehdas rakennetaan – kiteytyksessä hyödynnetään MVR-teknologiaa, höyryn tuotannon polttoaineesta kaksi alavaihtoehtoa
Vaihtoehto VE1 jakaantuu alavaihtoehtoihin VE1A ja VE1B, jotka eroavat toisistaan käytettävien polttoaineiden osalta. Molemmissa alavaihtoehdoissa höyryn tarve on sama.

• VE1A: Kiteytyksessä tarvittava höyry tuotetaan tehdasalueelle rakennettavalla uudella nestekaasukattilalla.
• VE1B: Kiteytyksessä tarvittava höyry tuotetaan tehdasalueelle rakennettavalla uudella arina- tai leijupetitekniikkaan perustuvalla kiinteän polttoaineen kattilalla.

VE2: Akkukemikaalitehdas rakennetaan – kiteytys toteutetaan perinteisellä teknologialla, höyryn tuotanto suurempi kuin VE1:ssä
Aluetalousnäkökulmasta muutokset VE2:ssa verrattuna VE1:een muodostuvat arina- tai leijupetitekniikkaan perustuvan kiinteän polttoaineen kattilan polttoaineiden määrässä. Muilta osin käytettävät raaka-ainemäärät ovat samat, jolloin syntyvät aluetalousvaikutuksetkin ovat vastaavat.

Vaihtoehtojen aluetaloudellinen vertailu

Alla olevassa taulukossa on vertailtu eri vaihtoehtojen taloudellisia kokonaisvaikutuksia, joita voidaan pitää erittäin myönteisinä. Taulukossa eri toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia on verrattu vaihtoehtoon VE0. Positiivisin vaikutus näkyy korostettuna. 

Muuttuja	VE0	VE1A	VE1B	VE2
Kokonaistuotos	1 100 M€	+260 M€	+280 M€	+320 M€
Työllisyys	4 300 htv	+407 htv	+509 htv	+711 htv
Arvonlisäys	415 M€	+202 M€	+209 M€	+208 M€
Verotulot	140 M€	+88 M€	+90 M€	+90 M€

 

Vaihtoehtojen vaikutukset aluetalouteen vuodessa (Ramboll Finland Oy, 2018).

 

”Olemme kuluneiden kolmen vuoden aikana kehittäneet Terrafamea suunnitellusti, ja yhtiön nykyisen toiminnan vaikutukset aluetalouteen ovat linjassa vuonna 2016 julkaistun aluetalousselvityksen kanssa. Samaan aikaan olemme vakiinnuttaneet kaivoksen ympäristötilanteen ja minimoineet muun muassa purkuveden sulfaattipäästöt selvästi aiempaa alhaisemmalle tasolle. Nyt valmistunut aluetalousselvitys osoittaa, että akkukemikaalitehtaan rakentaminen tuo jälleen huomattavaa taloudellista lisäetua niin Kainuuseen kuin Suomeen laajemminkin. Myös Terrafamen omaan kannattavuuteen hankkeella on suuri vaikutus. Tältä pohjalta olemme erittäin motivoituneita viemään hanketta eteenpäin”, toteaa Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen.

Terrafame valmistautuu hakemaan akkukemikaalitehtaalle ympäristölupaa alkuvuodesta 2019. Parhaillaan käynnissä olevassa YVA-menettelyssä odotetaan Kainuun ELY-keskukselta perusteltua päätelmää joulukuussa 2018.

Taustatietoa selvityksessä hyödynnetystä resurssivirtamallista 

Akkukemikaalitehtaan vaikutukset aluetalouteen arvioitiin hyödyntämällä Ramboll Finlandin ja Luonnonvarakeskuksen Sitran toimeksiannosta kehittämää resurssivirtamallia. Myös vaihtoehto VE0:na toimiva, vuonna 2016 julkaistu selvitys Terrafamen kaivoksen ja metallitehtaan aluetaloudellisista vaikutuksista on arvioitu samalla mallilla.

Nyt laaditussa arvioinnissa selvitettiin akkukemikaalitehtaan suoria aluetalousvaikutuksia sekä toiminnasta syntyviä tuotannon ja kulutuksen kerrannaisvaikutuksia kokonaistuotokseen, työllisyyteen, arvonlisäykseen ja verotuloihin. Arvioinnissa otettiin huomioon akkukemikaalitehtaan suorien vaikutusten lisäksi toimintaan välillisesti liittyvät tuotantovaikutukset sekä muuttuneista palkansaajakorvauksista syntyvät kulutuksen muutokset ja niiden vaikutukset.

Resurssivirtamallin aineisto perustuu Tilastokeskuksen ylläpitämään valtakunnalliseen panos-tuotosaineistoon sekä alueelliseen aluetilinpitoon. Tilastokeskuksen aineistoja on täydennetty resurssivirtamallissa mm. Tullin, Elinkeinoelämän keskusliiton, Finnveran, Suomen Yrittäjien, Suomen Asiakastiedon, työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön julkaisemista tilastoista sekä Terrafamen ilmoittamien tietojen pohjalta.