Suurikuusikon kaivos (myös Kittilän kultakaivos) on Kittilässä sijaitseva kultakaivos. Kaivosta pyörittää Agnico-Eagle Mines.

Kaivos sijaitsee noin 50 kilometriä Kittilän keskustasta koilliseen lähellä Kiistalan kylää. Ensimmäiset viitteet alueen kultapotentiaalista saatiin vuonna 1986. 18.3.1986 GTK:n silloiset malmikoiranohjaajat Pekka Puhakka ja Jorma Valkama tekivät merkittävän kultalöydön Kiistalan Vuomajärvellä jossa oli meneillään tielinjan oikaisu. Tielinjalta löytyi ns. kultatasku. Silloin löytyi isokokoisia lyijyhohde-gersdorfiitti-arseeni kivimukuloita joissa oli kiinni suurikokoisia kultahippuja. Edesmennyt geologi Ilkka Härkönen suoritti tutkimuksia jotka johtivat suuren esiintymän löytymiseen. GTK tutki esiintymää vuoteen 1998 asti, jolloin ruotsalainen Riddarhyttan Resources otti esiintymän valtausoikeudet haltuunsa. Marraskuussa 2005 kanadalainen Agnico-Eagle Mines osti enemmistön Riddarhyttanin osakkeista.

Kaivoksen rakentamispäätös tehtiin seuraavana kesänä. Ensimmäiset kultaharkot kaivokselta valmistuivat keväällä 2009  Suurikuusikon kultakaivoksen vuosituotanto on noin 5000 kiloaEsiintymässä on korkea kultapitoisuus, mutta Suurikuusikon kulta esiintyy pääasiassa arseenikiisun hilassa (ns. refraktorista, näkymätöntä kultaa), mikä tekee siitä vaikeasti rikastettavaa.

Esiintymää louhitaan sekä avolouhoksena että maanalaisena kaivoksena. Kaivoksen yhteydessä on rikastamo.

Geologisesti esiintymä on osa Kittilän vihreäkivivyöhykkeen yli kahden miljardin vuoden ikäisiä Porkosen tai Kautoselän muodostumia. Esiintymän isäntäkivet ovat mafisia pyroklastisia vulkaniitteja. Itse esiintymä on syntynyt hieman myöhemmin orogeenisten prosessien yhteydessä. Kulta esiintyy Kiistalan hiertovyöhykkeeseen liittyvissä juoniparvissa.