Seinäjoen itäisen ohikulkutien vaikutukset alueen liikennemääriin
20.07.2017 17.49
Vuoden 2016 marraskuussa kokonaisuudessaan liikenteelle avatun Seinäjoen ohikulkutien liikennemäärien tarkastelu osoitti ohikulkutien odotettujen vaikutusten toteutuneen: valtatien 19 suuntaista liikennettä Jalasjärvi – Lapua -suunnassa on siirtynyt pois keskusta-alueelta, jolloin liikenne keskustassa sujuvoituu. Erityisesti raskas liikenne on siirtynyt uudelle yhteydelle.
Raskaan liikenteen poistuma oli Seinäjoen kaupungin mittausten mukaan paikoin yli 600 ajon./vrk. Esimerkiksi Törnäväntiellä raskaan liikenteen määrä vuonna 2015 oli 950 ajoneuvoa vuorokaudessa kun keväällä 2017 määrä oli vain 340 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen väheneminen keskustassa pienentää melutasoa, mikä parantaa viihtyvyyttä ja maankäytön mahdollisuuksia.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle tehdyn selvityksen perusteella Seinäjoen itäisellä ohikulkutiellä, josta käytetään myös nimitystä Itäväylä, ei ole ollut suuria merkittäviä vaikutuksia Seinäjoen kaupunkialueen sisääntuloteiden (vt 19 ohikulkutien etelä- ja pohjoispuolella, kt 67, vt 18) kokonaisliikennemääriin tai liikenteen tuntikohtaiseen jakautumiseen. Raskaan ja kevyen ajoneuvoliikenteen suhteellisissa osuuksissa on sen sijaan havaittavissa muutosta. Muutos viittaa raskaan liikenteen käyttäneen ennen ohikulkutien valmistumista muita reittejä ja kulkeneen muualta kuin Seinäjoen kautta. Kaupunkikeskustan läpi ajamista on haluttu välttää, sillä pitkämatkaista liikennettä ovat haitanneet taajama-alueen alhaiset nopeusrajoitukset, keskustan suuret liikennemäärät sekä lukuisat liikennevalot.
Vertailtaessa vuosien 2015 ja 2017 liikennemääriä suurimmat muutokset havaittiin odotusten mukaisesti tieosuudella, jonka ohikulkutie on korvannut valtatienä. Entisellä valtatiellä 19 (Hamarintie, osa Törnäväntietä, Vapaudentie, osa Pohjan valtatietä) liikennemäärät ovat vähentyneet vuodesta 2015, kun liikennettä on siirtynyt itäiselle ohikulkutielle. Liikennemäärät Seinäjoen itäisellä ohikulkutiellä olivat tarkastelujaksolla kuitenkin alhaisempia kuin oli odotettu. Mahdollisia syitä voivat olla maankäytön oletettua hitaampi laajeneminen ohikulkutien varteen tai uuden väylän löytämisen haasteet pian tien avauduttua liikenteelle, esimerkiksi navigaattorit eivät heti ohjaa uudelle väylälle. Liikenneviraston mittauspisteiden datasta käy ilmi, että selvityksessä käytetyn tarkasteluajanjakson jälkeen liikennemäärät Seinäjoen itäisellä ohikulkutiellä ovat kuitenkin kasvaneet tasaisesti. Itäisen ohikulkutien varteen on suunniteltu merkittävästi maankäyttöä, niin uusia asuinalueita kuin logistiikan ja kaupan alueita. Maankäytön kehittyessä liikennemäärät ohikulkutiellä jatkavat tulevina vuosina kasvuaan.
Tarkastelu tehtiin vertailemalla liikennemääriä ennen kahdessa osassa toteutetun ohikulkutien kummankaan osan valmistumista alkuvuonna 2015 sekä koko tien avauduttua liikenteelle 2017. Aineistona selvityksessä käytettiin Liikenneviraston keräämää liikennemäärätietoa maantieverkolla sijaitsevilta mittauspisteiltä ja tukena käytettiin Seinäjoen kaupungin liikennemäärämittausten tuloksia kaupunkialueelta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta tehty selvitys on samalla kandidaatintyö Tampereen teknilliselle yliopistolle.
Liite: Seinäjoen itäisen ohikulkutien vaikutukset alueen maanteiden ja katujen liikennemääriin -kandidaatintyö /Venla Määttä (pdf, 3,3 Mt)
