Historiallisesti GTK:n kallioperäkartoitus ja malminetsintä tuottivat kallioperätietoa yleensä karttalehdittäin tai malminetsitäkohteittain eri mittakaavoissa ja päätuotteet olivat painetut kartat tai raportit. Viimeisten 25 vuoden aikana lähestulkoon kaikki vanhat aineistot on saatu digitoitua ja nykyisin uudet havainto- ja kartoitustiedot tallennetaan suureksi osaksi suoraan kentällä tietokoneisiin ja tiedot kertyvät digitaalisesti tietokantoihin.
Tietokannoista tuotetaan erilaisia digitaalisia palveluita kuten karttapalvelut sekä malmiesiintymä- ja raporttitietokannat. Pitkäjännitteinen ja systemaattinen panostus digitaalisiin aineistoihin ja palveluihin on nostanut GTK:n tällä alalla maailman huipulle. GTK:n digitaaliset aineistot ovatkin kanadalaisen Frazer-instituutin kyselyissä arvioitu kärkisijoille viimeiset viisi vuotta.
Geologinen tutkimus on pitkäjännitteistä toimintaa ja tieteen kehittyessä kartoituksen tarpeet muuttuvat. Vaikka Suomen kallioperän kivilajit on kohtuullisella tarkkuudella kartoitettu, tutkimusten edetessä löytyy uusia asioita, joita ei ole edes tiedetty havainnoida perinteisen kallioperäkartoituksen yhteydessä. Tällainen on esimerkiksi erilaisiin malmintyyppeihin liittyvät mineralogiset ja geokemialliset muuttumiset, joiden tunnistaminen vaatii syvällistä asiantuntemusta.
Lisäksi monet malmiutumiseen liittyvistä geokemiallisista ja mineralogista muuttumisilmiöistä ovat paljaalle silmälle näkymättömiä. Heikkojen muuttumisten havaitseminen vaatii näytteiden laboratoriotutkimuksia ja -analyyseja. Tai erityisiä mittauksia, joista osa nykyisin voidaan tehdä kannettavilla laitteilla maastossa (esimerkiksi suskeptibiliteetti, gammasäteily, röntgendiffraktio ja -fluoresenssi, infrapuna-hyperspektri).
Vuonna 2016 GTK toteutti organisaatiouudistuksen, jossa siirryttiin alueyksiköistä valtakunnallisiin temaattisiin yksiköihin. Se johti myös GTK:n mineraalipotentiaalikartoituksen ja kallioperäkartoituksen uudistamiseen. Suurimpia muutoksia oli mineraalipotentiaali- ja kallioperäkartoitustoiminnan yhdistäminen ja omasta raskaasta koneellisesta näytteenotosta luopuminen. Lisäksi kartoituspainopistettä on viety kokonaisvaltaiseen mineraalisysteemien kartoittamisen suuntaan yksittäisten malminetsintäkohteiden tutkimisen sijaan.
GTK:n meneillään olevat mineraalikartoitusprojektit (kulta, nikkeli-kupari, kriittiset mineraalit) ovat valtakunnallisia. Näihin metalleihin on päätetty keskittyä organisaatiouudistuksen myötä, koska tämän tyyppisten metallien esiintymistodennäköisyys on suurin ja niiden tutkimiseen on eniten asiantuntemusta käytettävissä olemassa olevilla resursseilla. Lisäksi näiden metallien löytymättömistä varannoista on tehty arviot ja niiden mineraalisysteemimalleista on hyvää tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää prospektiivisuusmallinnuksessa (malmiotollisuusmallit) valittaessa alueita tarkempiin tutkimuksiin (Kuva 1).
Kullan ja Ni-Cu-metallien osalta GTK:lla on myös yhteistutkimusprojektit Helsingin yliopiston (Itä-Lapin Ni-Cu) ja Turun yliopiston (Hämeen Au) kanssa. Kriittisten mineraalien tutkimusprojektissa kartoitetaan EU:n kriittisiksi luokittelemien mineraalien esiintymistä ja esiintymispotentiaalia Suomessa. Tutkimus kohdistettu ensisijaisesti niihin metalleihin ja mineraaleihin (REE, grafiitti, fosfori, litium ja ultrapuhdas kvartsi), joiden löytyminen mahdollistaa uuden liiketoiminnan kehittämiseen ja syntymisen Suomeen.
Maailman laajuisesti on viime aikoina noussut kiinnostus akkumetalleihin (litium ja koboltti) ja grafiittiin, ja näiden tutkimukseen tullaan panostamaan jatkossa myös GTK:ssa.