Toimintaohjeita vesistönkunnostukseen perkausvelvoitealueella

Share |
23.11.2017 10:00

Raportteja_59_2017.pdf.jpgHämeen ELY-keskuksen suunnittelija Elina Laine on laatinut toimintamallin, joka tukee vesistökunnostuksen valmistelua vanhalla perkausvelvoitealueella.

Toimintamalli on tehty tarpeeseen, jossa paikallisessa yhteisössä herää halu kunnostaa lähivesistö, mutta käykin ilmi, että vesistöalueella on vuosikymmeniä aiemmin ojittanut, kaivanut ja perannut peltojensa kuivattamiseksi perkausyhtiö. Kunnostuksen toteuttaminen edellyttää perkausyhtiön kanssa tehtävää yhteistyötä.

Kunnostuksen valmistelu noudattaa seuraavia vaiheita:

  • tee taustaselvitys kunnostettavan vesistön historiasta, sen rantojen ja valuma-alueen maankäytöstä sekä alueen nykytilasta
  • tiedota kunnostusaloitteesta hyväksynnän saamiseksi kunnostukselle
  • organisoi pääosapuolten yhteistyö ja sovi kunnostuksen yksityiskohdista
  • selvitä kunnostustoimenpiteiden luvanvaraisuus
  • arvioi ulkopuolisen rahoitustuen tarve ja hae rahoitusta

Oleellisinta on yhteistyö pääosapuolten, keskeisimpinä perkausyhtiön sekä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa. Vesistökunnostuksen huolellisella valmistelulla luodaan edellytykset onnistuneelle kunnostukselle ja vesistön kunnon ylläpitämiselle jatkossa.

Kunnostuksille on kasvava tarve nyt ja tulevaisuudessa

Suomessa on arvioitu olevan jopa 1 500 kunnostustarpeessa olevaa järveä. Noin viidesosaa järvistä vaivaa rehevöityminen. Jokivesistöistämme suurin osa on padottu ja perattu maankuivatuksen sekä tulvasuojelun ja energiatuotannon tarpeisiin. Näitä virtavesiä tulisi ennallistaa.

Vesienhoidon lakisääteisenä tavoitteena on, että vesistöt ovat hyvässä tilassa. Vesistön rannalla asuvilla ja mökkiläisillä on tärkeä merkitys lähivesistönsä tilan parantamisessa ja sen hyvän tilan ylläpitämisessä. Kunnostuksilla lisätään lähiympäristön viihtyisyyttä, rantakiinteistöjen arvoa ja parannetaan vesistön kalataloudellisia edellytyksiä sekä luonnon- ja maisemansuojelua.

Lisää yhteistyötä perkausyhtiön kanssa

Erityisesti 1950- ja 1960-luvuilla maataloutta kehitettiin voimakkaasti. Yksi keino oli peltojen kuivatuskyvyn parantaminen ojittamalla ja perkaamalla. Töiden toteuttamiseksi perustettiin vesioikeudellisia perkaus- ym. yhtiöitä. Yhtiöt sitoutuivat pitämään kerran perkaamansa vesiväylät kunnossa jatkossakin. Yhteiskunnan muuttuessa ja sukupolvien vaihtuessa yhtiöt ovat useimmiten vaipuneet unohduksiin, mutta niiden kunnossapitovelvoitteet eivät ole ajan saatossa poistuneet. Nämä yhtiöt ja niiden kunnossapitovelvoitteet ulottuvat nykypäivään asti muodostaen haasteita tämän päivän vesistökunnostusten valmistelussa ja toteuttamisessa.

2010-luvun vesistökunnostuksessa perkausyhtiö on merkittävä osapuoli. Velvoitteet, joihin se on aikanaan sitoutunut, vaikuttavat osaltaan myös siihen, tarvitseeko jokin kunnostustoimenpide esimerkiksi vesitalousluvan sekä siihen, millaiset rahoitus- ja tukimahdollisuudet ovat kunnostushankkeen pääosapuolten käytettävissä.  

Raporttiin voi tutustua tarkemmin alla olevasta linkistä:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-625-9

 

14.12.2017 14:00ICS - täydellistä hallintaa uuden sukupolven ohjausjärjestelmällä
14.12.2017 10:00LUE TÄSTÄ! Uusi jättikokoinen Metsäalan Ammattilehti on ilmestynyt - 156 sivua kone- ja kuljetusalan asiaa
13.12.2017 11:22Engcon jälleen suurin - liikevaihto lähes kaksi kertaa suurempi kuin lähimmällä kilpailijalla
13.12.2017 10:40RL-Trans kovassa kasvuvauhdissa
13.12.2017 10:00Sisu Auton huoltoverkosto laajenee Pohjois-Pohjanmaalle
12.12.2017 13:50Harley-Davidsonit jatkossa myös Pohjois-Espoosta
12.12.2017 13:22Yrittäjälle tuomio luvattomasta maa-ainesten otosta
11.12.2017 12:00Siltasairaalan pohjarakennusurakka Destialle
10.12.2017 9:00Myynnissä viimeinen Hitachin vitossarjan suora-aisainen ZW180PL-5
09.12.2017 9:00Elinkeinoelämän selvitys: Infrainvestoinneissa huomioitava myös kuljetettavat eurot

Siirry arkistoon »