Aalto-yliopiston asema toimi edelläkävijänä Länsimetron asemien rakentamisessa26.11.2017 8.11
Länsimetro muokkaa merkittävästi kaupunkiympäristöä ja tuhansien kaupunkilaisten arkea. Matka-ajat pääkaupunkiseudun laidalta toiselle lyhenevät. Vuosaaresta Matinkylään pääsee 39 minuutissa ja Rautatientorilta Otaniemeen Aalto-yliopistolle 12 minuutissa. Metron voima ja vahvuus on, että se toimii erillään muusta liikenteestä. Muun liikenteen vaivat ja ruuhkat eivät metroa hetkauta. Maan alla myös liikenneturvallisuus on aivan eri tasolla kuin maan päällä, monen eri liikennevälineen joukossa. Länsimetroon tulee ensimmäisessä vaiheessa kaksi linjaa, joista toinen kulkee Matinkylästä Vuosaareen ja toinen Tapiolasta Mellunmäkeen. Vuorovälit tihenevät. Tapiolan ja Itäkeskuksen välillä metro matkaa ruuhka-aikaan kahden ja puolen minuutin välein. Länsimetron ensimmäisen vaiheen asemat ovat Helsingissä Koivusaari ja Lauttasaari sekä Espoossa Keilaniemi, Aalto-yliopisto, Tapiola, Urheilupuisto, Niittykumpu ja Matinkylä. Kakkosvaiheen – asemat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti – louhinnoista on tehty jo yli 90 prosenttia. Kasvava kaupunki tarvitsee metron Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustot päättivät Länsimetron rakentamisesta toukokuussa 2008. Rakentaminen alkoi alkukesällä 2010. Prosessi lähti liikkeelle maankäytön ja kaupungin suunnittelusta. Metron rakentamisesta on vastannut Länsimetro Oy, joka perustettiin vuonna 2007. Länsimetro on Helsingin kaupungin, Espoon kaupungin ja valtion yhteishanke. Kaupungit ovat sopineet keskinäisestä kustannusten jaosta rajalta poikki –periaatteella: kumpikin maksaa omalla alueellaan syntyvät rakennuskustannukset. Metroliikenteen operoinnista ja infrastruktuurin ylläpidosta vastaa Helsingin kaupungin liikennelaitos. Metro rakentaa kaupunkia Länsimetro kulkee koko matkansa maan alla, mutta sen vaikutukset eivät jää piiloon. Helsinki ja Espoo odottavat maan alta nousevan talouden uusia ituja. Kaikkien uusien asemien ympärillä on valmistunut, käynnissä tai aluillaan suuria rakennushankkeita. Lauttasaari on jo tiiviisti rakennettu. Vanhan ostoskeskuksen paikalle, metroaseman päälle on rakennettu uusi kauppakeskus Lauttis. Uudet palvelut ja asunnot tuovat perinteikkäillekin alueille uudenlaista vetovoimaa. Keilaniemeen nousee neljä tornitaloa ja Otaniemeen Aalto-yliopiston uusi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Väre-tila. Urheilupuisto on jo pääkaupunkiseudun vilkkain urheilupaikka, ja sinnekin tulee uutta asuntotuotantoa. Aalto-yliopisto ansaitsee arkkitehtuuriltaan komean sisääntulon Aalto-yliopiston asema sijoittuu Otaniemen kampusalueen ytimeen. Pääsisäänkäynti aukeaa suoraan kohti Alvar Aallon suunnittelemaa vanhaa päärakennusta. Metroaseman arkkitehtuurista vastaa ALA Arkkitehtien ja Arkkitehtitoimisto Esa Piirosen työyhteenliittymä. Metroasemien arkkitehtisuunnittelun tavoitteena oli tunnistettavan, oman identiteetin luominen asemille kaupunkikuvassa ja sisätiloissa. Aalto-yliopiston asema erottuu Länsimetron muista asemista muun muassa materiaaleillaan. ”Materiaaleissa on vältetty kiiltoa ja pyritty aitouteen. Cor-ten -teräksinen alakatto yhdistää kaikkia aseman yleisötiloja ja sitoutuu sävyltään punatiiliseen kampusympäristöön. Liukuporraskuilun päätteenä on kolmionmuotoinen vino lasiseinä. Otaniemen vanhan kartanon lehmuskujan lehvästöt näkyvät sen läpi laiturille asti taivasta vasten. Aseman arkkitehtuuri lataa jo tunnelissa tunnelman kohti kattoa”, kuvailee arkkitehti, SAFA Juho Grönholm ALA Arkkitehdeistä. Taitteinen alakatto jatkuu yhtenäisesti pääsisäänkäynniltä alas laiturille ja edelleen ylös Tietotien sisäänkäynnille. Tummaksi patinoitu kupariverhous, harmaa graniitti ja cor-ten-teräs kuuluvat aseman maanpäällisten osien materiaaleihin. ”Aseman pitää ottaa paikkansa alueen porttina ja solmuna. Alvar Aallon yliopistorakennukset ja Pietilöiden Dipoli ansaitsevat komean sisääntulon. Halusimme lisäksi korostaa korkeakoulun perinteitä ja merkityksellisyyttä. Arkkitehtuuri on alueella erittäin voimakasluonteista. Otaniemellä on vahva identiteetti, jota asemalla peilataan ja hienovaraisesti täydennetään. Halusimme silti aseman istuvan paikkaansa riittävällä painolla”, Grönholm kertoo. ”Metroa on odotettu Otaniemeen kauan. Käyttäjät ovat taiteen, tekniikan ja talouden nykyisiä ja tulevia huippuja. Asema on suunniteltu heitä varten, eikä aseman toiminnallisissa tai teknisissä ratkaisuissa ole tehty kompromisseja”, Grönholm sanoo. Aalto-yliopiston aseman lisäksi ALA Arkkitehdit vastaa myös Länsimetron Keilaniemen aseman suunnittelusta yhdessä Esa Piirosen kanssa sekä toisen vaiheen Soukan, Espoonlahden ja Kivenlahden asemien suunnittelusta. Yhteistyö ja sinnikkyys olivat onnistumisen avaintekijät Rakentajat toteuttavat arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden visioita käytännössä. Aalto-yliopiston aseman pääurakoitsija oli YIT Rakennus Oy. Aseman rakentaminen aloitettiin kesällä 2013, ja se valmistui ensimmäisenä Länsimetron asemista. ”Asemakokonaisuus on uniikki. Vaativuustaso tekemisessä oli kaikin puolin korkea. Pääurakoitsijana tehtäviimme kuului mittavien rakennusteknisen töiden lisäksi myös kiinteistöteknisten ja metron erikoisteknisten urakoiden töiden sovittaminen kokonaisuuteen”, YIT:n rakennuspäällikkö Vesa Välimaa kuvaa. YIT:n urakkana oli asemakokonaisuuden rakentaminen. Tähän sisältyivät maanalainen asema, sisäänkäyntirakennukset, tekniset rakennukset sekä työtunneli. Etenemisen työjärjestys ja systemaattisuus sekä logistiikan järjestäminen ovat maanalaisessa rakentamisessa aina erityisasemassa ja herkkiä häiriölle. Muutokset ja täydennykset suunnitelmiin vaikuttivat moneen osapuoleen ja aikatauluun. Aikataulujen ja työjärjestysten sovittaminen vaati projektiryhmältä sitkeyttä, oivalluksia ja erityisesti hyvää yhteistyötä hankkeen eri osapuolten kesken. ”Etsimme jatkuvasti ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa, ja asema eteni ensimmäisenä maalisuoralle”, Välimaa kertoo. Arvokasta kokemusta konkareille ja harjoittelijoille ”Urakoitsijan asemassa pyrimme tukemaan asiakastamme projektin eteenpäin viemisessä ja edistämään koko hankkeen etenemistä. Otaniemen asemalla ratkoimme ensimmäisenä monia rakentamisessa eteen tulleita pulmia. Oppeja ja kokemuksia pystyttiin siirtämään myös muille asemille. Tietomallinnusta hyödynsimme tuotantomäärien ja suunnitelmatilanteen hallinnassa. Mallin 3D-visualisoinnin avulla pystyimme havainnollistamaan rakentamisen tilannetta niin tilaajalle, suunnittelijoille, aliurakoitsijoille kuin omalle henkilökunnallemmekin”, kertoo YIT:n yksikönjohtaja Anne Piiparinen. YIT:n projektiryhmä koostui useiden infra- ja toimitilarakentamisen yksikköjen ammattilaisista. Työmaan keskivahvuus oli kokonaisuudessaan noin 120 henkeä, ja työmaalla teki kaikkiaan töitä yli 1 500 ihmistä. Aalto-yliopiston aseman rakentamisessa oli koko kolmivuotisen projektin ajan mukana useita harjoittelijoita, joille vaativa urakka tarjosi arvokasta kokemusta. Osasta harjoittelijoita tulee Aalto-yliopiston opiskelijoina myös metron käyttäjiä. Maraton johti maaliin YIT:n vastaava työnjohtaja Jukka Männikkö kuvaa aseman rakentamista maratoniksi – matka oli pitkä ja vaativa. Kallioon pultattiin noin 5 400 reikää. Asemaan upposi 12 500 kuutiota betonia laudoitettuihin ja raudoitettuihin rakenteisiin. Raudoitusta kului 1 700 tonnia. Graniittilaatoitusta asennettiin lähes 3 000 neliötä aseman sisäänkäynteihin ja asemalaiturille. Oviakin asemalla on 260. Rakentajien oivalluksilla säästettiin aikaa. Hankkeen jakaminen lohkoihin toi selkeyttä, joten rakentaminen pystyttiin vaiheistamaan ja rytmittämään mahdollisimman tehokkaasti. Toisen sisäänkäynnin kansirakenne toteutettiin osittain elementoituna paikallaanvalun sijasta. Liukuportaiden esivalmisteiden haalauksessa tarvittavilta raskailta teräsapurakenteilta vältyttiin, kun luiskatyön vaiheistusta muutettiin tarkkaan suunnitellen. Syviä betoniperustuksia korvattiin porapaaluilla ja vältettiin massiiviset, aikaa ja energiaa syövät maankaivuutyöt. ”On toki ihan tavanomaista, että matkan varrella mietimme ja innovoimme, miten asiat kannattaa rakentaa. Oivallukset kuuluvat ammattitaitoon. Meillä oli projektissa hyvä porukka, jonka kanssa hioimme työtapoja ja menetelmiä jatkuvasti paremmiksi”, Männikkö sanoo. Aalto-yliopiston metroasema ei kuitenkaan ollut rakentajallekaan tavanomainen urakka. ”Oli ainutkertainen mahdollisuus olla rakentamassa tätä asemaa.” Aalto-yliopiston metroasema:
Lue myös: Länsimetron hanke toisin silmin katsottuna (Anne Piiparisen blogikirjoitus) |
