Tieliikenneväyliin tehtävät investoinnit – niin kunnossapito kuin uudet tiehankkeet – ovat kauaskantoisia kansantaloudellisia valintoja. Elinkeinoelämän tarpeita selvitettäessä päättäjät ovat hyödyntäneet tyypillisesti kahdentyyppisiä kriteereitä: on tarkasteltu, kuinka paljon rekkoja eri tieosuuksilla kulkee ja kuinka raskasta lastia ne kuljettavat.
Tieinvestointien panos-hyötytarkastelusta on puuttunut keskeinen taloudellinen näkökulma: kuinka paljon arvoa (euroja) yksittäisillä tieosuuksilla eri puolilla Suomea kuljetetaan. Tämä tieto on nyt tuotettu selvityshankkeessa, jonka ovat teettäneet Elintarviketeollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, INFRA ry, Metsäteollisuus, MTK, Keskuskauppakamari ja Liikennevirasto. Selvityksen toteutti WSP Finland Oy.
Alueellista tietoa usean toimialan näkökulmasta
Tuore selvitys sisältää havainnolliset kartat siitä, kuinka kuljetusten euromääräiset arvot sijoittuvat Suomen eri tieosuuksille. Tarkastelussa ovat niin teknologiateollisuus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, kaupan ala, metsäteollisuus, maatalous kuin rakennusteollisuuskin.
Kartta-aineisto osoittaa, kuinka eri toimialat tarvitsevat toisiaan tieinfrassa. Maataloustuotannon kuljetukset on saatava liikkumaan jatkojalostettaviksi elintarviketeollisuuteen ja edelleen kaupan kuljetuksina kuluttajille.
Kuljetukset keskittyvät toimialojen sijainnin mukaan. Esimerkiksi kemianteollisuuden raskaat kuljetukset liikkuvat Etelä-Suomessa lännen ja idän välillä. Kemianteollisuuden korkean arvon kuljetukset taas keskittyvät nelostielle etelästä pohjoiseen.
Rakennusteollisuus käyttää tieverkkoa monipuolisesti. Koska rakentamisen keskittyy kaupunkisudulle, taajamien merkitys kuljetuksissa on suuri. Myös alempi tieverkko korostuu, sillä maa-aineskuljetukset ovat luonteeltaan hyvin paikallisia.
Pääteiden merkitys on erittäin suuri lähes kaikilla toimialoilla. Kokonaiskuva Suomen tiekuljetusten arvosta ja tonneista nostaa nelostien erittäin tärkeään asemaan.
Uusia vaatimuksia tieverkolle
Arvotarkastelu auttaa hahmottamaan, mitkä tieosuudet ovat erityisen kriittisiä toimitusketjun eri osien näkökulmasta. Häiriöiden taloudelliset vaikutukset eroavat sen mukaan, onko lastina raaka-ainetta vai valmiita tuotteita. Tämä tuo olennaista lisäinformaatiota päättäjille, kun he arvoivat liikenneväylien kehittämistoimien ja investointien maantieteellistä kohdentamista.
Perinteiset tonni- ja ajoneuvomittarit korostavat tiestön fyysisiä perusrakenteita. Arvoon perustuvassa tarkastelussa painottuvat erityisesti liikennereittien sujuvuus, häiriöttömyys ja ennakoitavuus; ei riitä, että sillat kestävät rekkojen painot, vaan tuotteiden on liikuttava täsmällisesti aina vientisatamaan tai vähittäismyyntiin asti.
Samalla väylien käyttäjien tarpeet kasvavat: yritykset painottavat aiempaa voimakkaammin ajantasaista liikennetietoa ja häiriöiden ennakointia. Liikenne- ja väylätietojen digitalisaation hyödyntäminen korostuu näin entisestään.
Arvokriteeri ei syrjäytä paino- tai ajoneuvomäärätarkastelua. Päinvastoin niitä tulee hyödyntää rinnakkain, jotta kaikkien toimialojen tarpeet ja toimitusketjun eri osuudet tulisivat katetuiksi. Jatkossakin tarvitaan lisää ohituskaistoja, sujuvia liittymiä, yhtenäisiä nopeustasoja sekä hyvää pääsyä terminaaleihin ja satamiin.