Suomen paras kuntatilaaja 2017 oli Oulu

Share |
04.02.2018 9:10

oulusisu.jpg

Mikä Suomen kunta hyödyntää taitavimmin markkinoiden potentiaalin ja tekee hankinnat kustannustehokkaimmin? Tätä selvitettiin loppuvuodesta 2017 tehdyssä kyselyssä. Suomen parhaan kuntatilaajaan tittelin sai Oulu, Imatralle meni kunniamaininta.

Oulu palkitaan poikkeuksellisen pitkäjänteisestä kehitystyöstä toimivan tilaaja-tuottajamallin eteen. Kaupunki on tietoisesti luonut myös paikallisille pk-yrityksille edellytyksiä kilpailla hankkeistaan. Se käy markkinavuoropuhelua yrittäjien kanssa löytääkseen parhaat ratkaisut ja kehittääkseen omaakin toimintaansa. Oulun nimitys Vuoden kuntatilaajaksi on historiallinen, sillä kuntia ei ole tiettävästi aiemmin pantu järjestykseen tilaajataitojensa perusteella.

Oulu kehitti tekniselle sektorille tilaaja–tuottajamallin jo 2000-luvun alussa. Siinä julkinen taho tilaa palvelun ja joko kunnan yksikkö tai ulkopuolinen taho tuottaa sen. Toimintaa ohjataan sopimuksin. Malli toi palvelutuotantoon merkittävää säästöä ja joustavuutta. Ennen lähes kaikki tehtiin itse. Nyt noin puolet katujen kunnossapidosta ja viheralueiden hoidosta teetetään yksityisillä yrityksillä, investoinneista lähes 80 prosenttia.

Oulun omakin toiminta tehostui, kun omat ja yksityissektorin työt alettiin tehdä samalla laatutasolla ja samoilla tarjouspyyntö-, sopimus- ja työmaakokouskäytännöillä.

”Palveluiden laatu- ja hintakehitystä on seurattu vuodesta 2002. Alussa oma tuotanto oli 120 prosenttia kalliimpaa kuin yksityinen. Nyt olemme päässeet 10–15 prosentin eroon, mikä on huikea saavutus”, Oulun yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki kuvailee.

Kunniamaininta Imatralle – perusteena mm. infran kuntoinventointi

Kuntatilaajakisassa annettiin myös kunniamaininta Imatralle. Se on toiminnallaan osoittanut, että pienempikin kunta hyötyy hyvästä hankintaosaamisesta. Imatran ihailtava erikoisuus on kaupungin teettämä katu- ja vesihuoltoverkoston perusteellinen kuntoinventointi. Sen ansiosta tulevia menoja ei tarvitse arvailla, vaan korjausvelkaa voidaan lyhentää pitkäjänteisesti ja ostopalveluja hyödyntäen.

Kuten Oulussa, Imatrallakin on kaupungin kiinteät menot kurissa: ammattihenkilöstöä tai kalliita koneita ei pidetä varmuuden vuoksi valmiudessa.

Imatralla infraosaajat sijoitettiin Kiinteistö- ja aluepalvelu -osakeyhtiöön. Operaatio laski käyttötalousmenoja 20‒25 prosenttia ja työn laatu parani.

”Kuntoinventointi, useampivuotiset aluesaneeraushankkeet ja projektien hallittu suunnittelu ja toteutus ovat avainkeinoja saavuttaa infrarakentamisessa hyviä tuloksia. Lopulta kaikki kääntyy kuntalaisten parhaaksi ja säästää veroeuroja”, Imatran kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs summaa.

Yrittäjät: Kunnissa on suuria eroja

Moni INFRAn jäsenyritys on pannut merkille, miten eri tavalla paikallinen pk-sektori otetaan huomioon eri kunnissa infran rakentamisessa ja kunnossapidossa. Sekä Oulu että Imatra ovat erottuneet yritysten näkökulmasta edukseen.

”Esimerkiksi Oulu on tietoisesti luonut pk-yrityksille hyvät edellytykset päästä kilpailemaan kaupungin hankkeista. Tässä auttaa markkinavuoropuhelu: se, että kaupunki kertoo avoimesti aikeistaan hankkia palveluita markkinoilta ja kuuntelee yrittäjien palautetta ja ideoita. Toimivat markkinat taas tarkoittavat edullisempia palveluita ja kehittyvää sekä kasvavaa elinkeinosektoria, mikä tuo alueelle elinvoimaa. Kun yritys alkaa pärjätä kotimarkkinoilla, seuraavaksi tähtäimessä on kasvu ja laajeneminen”, INFRA Pohjoisen toiminnanjohtaja Olli Airaksinen pohtii.

”Molempia palkittuja kuntia, sekä Imatraa että Oulua lämmittää varmasti eniten se, että tunnustuksen antaa nyt markkinoilla toimivien yritysten etujärjestö, jonka tavoitteena on toimivat hankintamallit sekä markkinat”, Oulun kaupungin Matinheikki päättää.

Vuoden kuntatilaaja -kyselyn organisoi vuoden 2017 lopulla infratoimialan yrityksiä Rakennusteollisuus RT:ssä edustava INFRA ry. Ehdotetuista kunnista voittajan valitsi INFRAn henkilöstö niin paikallistoimistoilta kuin keskusliitosta Helsingistäkin. Vaikka järjestäjä oli rakennusala, tavoitteena on tuoda yleisesti esiin hankintaosaamisen avainrooli nykykunnan menestystekijänä. Hankinnoilla vaikutetaan kunnan talouden terveyteen, palvelujen laatuun ja paikallisen elinkeinotoiminnan vireyteen sekä ehkäistään harmaata taloutta. Ostopalvelut vapauttavat merkittävästi koneisiin, tiloihin ja henkilöstöön sidottua kunnan rahaa. Yritysten kautta kunta pysyy kiinni uusimmissa ja tehokkaimmissa työtavoissa ja teknologioissa.

21.02.2018 10:55Kasvojentunnistus työmaiden turvallisuuden parantajaksi
21.02.2018 10:10Sotkamo Silver tilinpäätöstiedote 2017
20.02.2018 9:00Seinäjoella Rotatorilla onnistuneet konepäivät - katso kuvat!
19.02.2018 9:11Lindroosin Soralle Jämsään JCB JZ 140 D kaivukone
18.02.2018 8:00Kokkola, Kannus ja Kaustinen pistäytyivät opintomatkallaan Terrafamella
18.02.2018 7:22KATSO VIDEO! Fogmaker sammutusjärjestelmä on erittäin tehokas työkoneiden tulipalojen sammuttamiseen
18.02.2018 7:00Rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,4 prosenttia vuodentakaisesta
17.02.2018 17:22Suomen Rakennuskoneella useita avoimia työpaikkoja
17.02.2018 8:00Volvo CE:n täyssähköisen minikaivukoneen prototyyppi voittanut Intermat-innovaatiopalkinnon
16.02.2018 18:11Ammattilehti käyttää jatkossa koeajoautoissa kotimaassa valmistettua korkealaatuista Yaran Air1 AdBlue -liuosta

Siirry arkistoon »