Kasvojentunnistus työmaiden turvallisuuden parantajaksi

21.02.2018 10.55

kasvontunnistus.jpg

Uusi kotimainen kasvojentunnistusteknologia mahdollistaa muovisista henkilökorteista luopumisen työmaille kirjautumisessa. Se hyödyntää rakennustyömailla standardiksi muodostunutta, Suomen Tilaajavastuu Oy:n tuottamaa Valttikortti-palvelua, johon kuuluu 400 000 ammattilaista.

Etuja ovat turvallisuuden lisääntyminen ja väärinkäytösten poistuminen – toisen henkilön kortilla ei enää ole mahdollista kirjautua työmaalle. Syntynyt kokonaisuus on maailmanlaajuisesti uniikki innovaatio.

Kameran kuvaa verrataan sähköisen identiteetin sisältävän Valttikortin tietoihin. Epäselvissä tapauksissa uusi järjestelmä hakee tietoja muista lähteistä, jotta identiteetti voidaan tunnistaa luotettavasti. Kuva: Caracom Group Oy.

– Turvallisuus paranee, kun tiedetään varmasti ja reaaliaikaisesti, kuinka monta työntekijää alueella on, keitä he ovat ja missä alueen osissa he liikkuvat. Ne ovat ratkaisevia tietoja, joita pelastajat tarvitsevat onnettomuuden sattuessa, sanoo kasvojentunnistusratkaisun kehittäneen startup-yhtiö Caracom Group Oy:n toimitusjohtaja Santtu Harjuhaahto.

Uudessa ratkaisussa työntekijä kävelee kameran ohi suoraan työmaalle, ilman kortin lukua ja viiveitä eri alueille siirtymisessä. Ohjelmisto vertaa reaaliajassa kameran kuvaa Valttikortin tietoihin. Uutta on, että se hakee tarvittaessa tietoja myös muista lähteistä ja tunnistaa identiteetin luotettavasti. Samalla tiedot rekisteröityvät rakennustyömaan tai teollisuuslaitoksen hallintajärjestelmään.

Kuvallinen, veronumerolla varustettu ja henkilötiedot sisältävä Valttikortti on käytännössä edellytys sille, että työntekijä pääsee kulkemaan työmaalle töihin.

– Korkean turvallisuuden kohteissa toimiva kasvojentunnistus tehostaa valvontaa selvästi, toteaa Suomen Tilaajavastuu Oy:n varatoimitusjohtaja Mika Huhtamäki.

Caracom Group aloittaa ohjelmistotoimitukset asiakkailleen maaliskuun aikana.

30 000 työtapaturmaa, parempaa tunnistustapaa odotettu

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) ennakkotilastojen mukaan teollisuudessa kirjattiin vuonna 2016 yhteensä noin 16 000 tapaturmaa, rakennusalalla 13 500. Rakennusteollisuusliiton vuonna 2010 asettama tavoite “Nolla tapaturmaa vuonna 2020” on vielä kaukana.

– Suhdanteet vaikuttavat rakennusalan tapaturmien määrään. Kun rakennetaan enemmän, sattuu enemmän tapaturmia, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Jari Nykänen, joka näkee toimivan kasvojentunnistuksen tärkeänä etuna mahdollisuuden vähentää väärinkäytöksiä. 

Pitkän teollisuusuran tehneen Caracom Groupin Santtu Harjuhaahdon mukaan teollisuudessa on kaivattu parempaa tunnistuskäytäntöä pitkään.

– Sormenjälkitunnistus ei koskaan lyönyt läpi virheellisten mielikuvien takia. Kasvojentunnistus vaatii vain kävelemisen kameran ohi. Se nopeuttaa siirtymisiä teollisuuslaitoksen sisällä merkittävästi ja parantaa turvallisuutta. Ratkaisussa on huomioitu toukokuussa voimaan astuvan EU:n uuden tietosuoja-asetuksen kriteerit.

Suomen ammattitaito-rekisteri kiinnostaa Euroopassa

EU:n alueella tapahtuva jatkuva työntekijöiden siirtyminen maasta toiseen on synnyttänyt kiinnostuksen suomalaista työntekijärekisteriä kohtaan. Viime heinäkuussa Tilaajavastuu oli toinen Viron EU-puheenjohtajuuskauden avajaistilaisuuteen kutsutuista yrityksistä.

– Euroopassa on lukuisia yritysrekistereitä ja luottotietoyhtiöitä, mutta ammattitaitoon perustuva ekosysteemi on uniikki. EU:n visio vapaasta liikkumisesta tarvitsee myös vapaan ammattitaito-tiedon liikkumista. On tiedettävä, kuka tulee, mistä hän tulee ja mitä hän osaa, jotta voidaan olla varmoja henkilön pätevyydestä työhön, Mika Huhtamäki sanoo.

Työntekijän etu on se, että yhdellä rekisteröitymisellä avautuu helppo pääsy monen maan työmaille. Tieto osaamisesta kulkee mukana, ja työmaalla voidaan keskittyä työhön. 

Kasvojentunnistuksen myönteinen ympäristövaikutus on muovikorttien tarpeen poistuminen. Erilaisia muovikortteja on nykyään käytössä maailmanlaajuisesti arviolta 20 miljardia, ja ne aiheuttavat erittäin suuren ympäristökuorman. Noin 10 gramman painoisista korteista syntyy 200 miljoonaa tonnia muovijätettä, joten lompakoissamme kulkee 50 miljoonan norsun painon verran muovia.

17.04.2024 10.05Työkoneiden vuokramarkkinan odotetaan supistuvan tänä vuonna - Kasvun povataan alkavan ensi vuonna
16.04.2024 9.00Pyhäsalmen kaivoksen aurinkopuiston rakentaminen alkaa
15.04.2024 9.00Wihuri Teknisen Kaupan jälkimarkkinoinnissa keskitetään palveluja
13.04.2024 12.00Tamtron Group Oyj tuo markkinoille mullistavan AI-pohjaisen automaattisen materiaalien tunnistusjärjestelmän
12.04.2024 23.00KATSO TÄSTÄ MANSEN MÖRINÄT LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
09.04.2024 9.00Rototiltin varmatoimiset ja virheettömät tuotteet helpottavat työtä ja tekevät siitä tehokkaampaa
05.04.2024 21.00KATSO TÄSTÄ 5.4. LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset
03.04.2024 11.00Metso ja Almalyk MMC allekirjoittivat raamisopimuksen suuren kuparisulaton toimittamisesta Uzbekistaniin
02.04.2024 7.00Seppo Voutilainen nimitetty Terrafamen toimitusjohtajaksi
29.03.2024 20.11KATSO PÄÄSIÄISEN LÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! tarjoaa kuljetus-, maarakennus- ja metsäalan tuoreet kuulumiset

Siirry arkistoon »