Kasvojentunnistus työmaiden turvallisuuden parantajaksi

Share |
21.02.2018 10:55

kasvontunnistus.jpg

Uusi kotimainen kasvojentunnistusteknologia mahdollistaa muovisista henkilökorteista luopumisen työmaille kirjautumisessa. Se hyödyntää rakennustyömailla standardiksi muodostunutta, Suomen Tilaajavastuu Oy:n tuottamaa Valttikortti-palvelua, johon kuuluu 400 000 ammattilaista.

Etuja ovat turvallisuuden lisääntyminen ja väärinkäytösten poistuminen – toisen henkilön kortilla ei enää ole mahdollista kirjautua työmaalle. Syntynyt kokonaisuus on maailmanlaajuisesti uniikki innovaatio.

Kameran kuvaa verrataan sähköisen identiteetin sisältävän Valttikortin tietoihin. Epäselvissä tapauksissa uusi järjestelmä hakee tietoja muista lähteistä, jotta identiteetti voidaan tunnistaa luotettavasti. Kuva: Caracom Group Oy.

– Turvallisuus paranee, kun tiedetään varmasti ja reaaliaikaisesti, kuinka monta työntekijää alueella on, keitä he ovat ja missä alueen osissa he liikkuvat. Ne ovat ratkaisevia tietoja, joita pelastajat tarvitsevat onnettomuuden sattuessa, sanoo kasvojentunnistusratkaisun kehittäneen startup-yhtiö Caracom Group Oy:n toimitusjohtaja Santtu Harjuhaahto.

Uudessa ratkaisussa työntekijä kävelee kameran ohi suoraan työmaalle, ilman kortin lukua ja viiveitä eri alueille siirtymisessä. Ohjelmisto vertaa reaaliajassa kameran kuvaa Valttikortin tietoihin. Uutta on, että se hakee tarvittaessa tietoja myös muista lähteistä ja tunnistaa identiteetin luotettavasti. Samalla tiedot rekisteröityvät rakennustyömaan tai teollisuuslaitoksen hallintajärjestelmään.

Kuvallinen, veronumerolla varustettu ja henkilötiedot sisältävä Valttikortti on käytännössä edellytys sille, että työntekijä pääsee kulkemaan työmaalle töihin.

– Korkean turvallisuuden kohteissa toimiva kasvojentunnistus tehostaa valvontaa selvästi, toteaa Suomen Tilaajavastuu Oy:n varatoimitusjohtaja Mika Huhtamäki.

Caracom Group aloittaa ohjelmistotoimitukset asiakkailleen maaliskuun aikana.

30 000 työtapaturmaa, parempaa tunnistustapaa odotettu

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) ennakkotilastojen mukaan teollisuudessa kirjattiin vuonna 2016 yhteensä noin 16 000 tapaturmaa, rakennusalalla 13 500. Rakennusteollisuusliiton vuonna 2010 asettama tavoite “Nolla tapaturmaa vuonna 2020” on vielä kaukana.

– Suhdanteet vaikuttavat rakennusalan tapaturmien määrään. Kun rakennetaan enemmän, sattuu enemmän tapaturmia, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja Jari Nykänen, joka näkee toimivan kasvojentunnistuksen tärkeänä etuna mahdollisuuden vähentää väärinkäytöksiä. 

Pitkän teollisuusuran tehneen Caracom Groupin Santtu Harjuhaahdon mukaan teollisuudessa on kaivattu parempaa tunnistuskäytäntöä pitkään.

– Sormenjälkitunnistus ei koskaan lyönyt läpi virheellisten mielikuvien takia. Kasvojentunnistus vaatii vain kävelemisen kameran ohi. Se nopeuttaa siirtymisiä teollisuuslaitoksen sisällä merkittävästi ja parantaa turvallisuutta. Ratkaisussa on huomioitu toukokuussa voimaan astuvan EU:n uuden tietosuoja-asetuksen kriteerit.

Suomen ammattitaito-rekisteri kiinnostaa Euroopassa

EU:n alueella tapahtuva jatkuva työntekijöiden siirtyminen maasta toiseen on synnyttänyt kiinnostuksen suomalaista työntekijärekisteriä kohtaan. Viime heinäkuussa Tilaajavastuu oli toinen Viron EU-puheenjohtajuuskauden avajaistilaisuuteen kutsutuista yrityksistä.

– Euroopassa on lukuisia yritysrekistereitä ja luottotietoyhtiöitä, mutta ammattitaitoon perustuva ekosysteemi on uniikki. EU:n visio vapaasta liikkumisesta tarvitsee myös vapaan ammattitaito-tiedon liikkumista. On tiedettävä, kuka tulee, mistä hän tulee ja mitä hän osaa, jotta voidaan olla varmoja henkilön pätevyydestä työhön, Mika Huhtamäki sanoo.

Työntekijän etu on se, että yhdellä rekisteröitymisellä avautuu helppo pääsy monen maan työmaille. Tieto osaamisesta kulkee mukana, ja työmaalla voidaan keskittyä työhön. 

Kasvojentunnistuksen myönteinen ympäristövaikutus on muovikorttien tarpeen poistuminen. Erilaisia muovikortteja on nykyään käytössä maailmanlaajuisesti arviolta 20 miljardia, ja ne aiheuttavat erittäin suuren ympäristökuorman. Noin 10 gramman painoisista korteista syntyy 200 miljoonaa tonnia muovijätettä, joten lompakoissamme kulkee 50 miljoonan norsun painon verran muovia.

16.12.2018 11:11Rakennuskustannukset nousivat marraskuussa 2,5 prosenttia vuodentakaisesta
15.12.2018 11:01Parasta pyörillä - Hitachi pyöräkuormaajat
14.12.2018 10:01Suomen Rakennuskone Oy rekrytoi Kevitsaan - katso tästä työpaikkailmoitus
13.12.2018 20:55LUE TÄSTÄ! Uusi järkälemäinen Kivirock-lehti on ilmestynyt - tarjolla 248-sivua mielenkiintoista maarakennus- ja kaivosalan asiaa
13.12.2018 16:01Volvo Construction Equipment Finland Oy laajentaa maansiirtokoneiden huolto-organisaationsa Pohjois-Suomeen
13.12.2018 15:55A-Insinöörit Tampereen Kansi -hankkeen pohjoiskannen suunnittelijaksi
12.12.2018 17:01Kriittiset metallit ja huoltovarmuus -selvitys julkaistu
12.12.2018 15:00Cramo ja suomalainen Bliot teknologiayhteistyöhön
11.12.2018 17:44Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017
11.12.2018 8:55Sotkamon hopeakaivoshanke etenee suunnitelmallisesti

Siirry arkistoon »