Tutkimus: Kaavailtu Jäämeren ratayhteys kannattamaton investointi16.03.2018 16.00
Koillisväylän liikennöitävyyden asteittainen paraneminen ja arktisen alueen luonnonvarojen mahdollinen hyödyntäminen ovat lisänneet kiinnostusta arktiseen alueeseen sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Liikenneviraston tilaaman ja Ramboll:n toteuttaman tutkimuksen mukaan Jäämeren ratayhteyttä voidaan pitää tiedossa olevaan kuljetustarpeeseen nähden hyvin kustannustehottomana investointina. Suomessa arktisen alueen kasvava merkitys on nähty mahdollisuutena muuttaa Suomen logistista asemaa nykyisestä reuna-alueesta enemmän kansainvälisen liikenteen solmukohdaksi ja kauttakulkumaaksi. Jäämeren ratayhteys palvelisi tätä tarkoitusta muodostamalla yhdessä FinEst Linkin ja Rail Baltican kanssa yhtenäisen rautatiekuljetusreitin Jäämereltä Itä- ja Keski-Eurooppaan. Vaikeat sääolosuhteet Koillisväylän purjehduskauden voidaan olettaa tulevaisuudessa pidentyvän ja suurempien alusten käytön tulevan mahdolliseksi, kun ilmaston lämpeneminen jatkuu. Liikennöitävyyden asteittaisesta paranemisesta huolimatta jää- ja sääolosuhteet reitillä ovat edelleen vaikeat, minkä vuoksi erityisesti Euroopan ja Aasian välisen konttiliikenteen siirtymistä Koillisväylälle voidaan pitää hyvin epätodennäköisenä. Koillisväylälle voi tiettyjen tiukkojen reunaehtojen toteutuessa siirtyä joitain irtotavaran ja yksiköidyn tavaran kuljetuksia, mutta myös näissä tavararyhmissä reitin merkitys tulee olemaan marginaalinen vielä pitkään. Kannattamaton reittivaihtoehto Vaikka Koillisväylälle pitkällä aikajänteellä siirtyisi Euroopan ja Aasian välisiä merikuljetuksia, ei näiden kuljetusten siirtymiselle Jäämeren ratayhteyden kautta kulkevalle reitille ole löydettävissä perusteluita. Suora merikuljetus tai kuljetus Pohjanmeren satamien kautta on kuljetuskustannuksiltaan niin merkittävästi rautatiekuljetusta edullisempi, ettei tällaiselle uudelleenreititykselle ole kuljetustaloudellisia edellytyksiä. Jäämeren ratayhteyden käyttö muuttuu sitä epäedullisemmaksi, mitä etelämpänä määränpää sijaitsee. Erityisesti kuljetukset Jäämeren ratayhteyden ja FinEst Linkin kautta Baltiaan ja itäiseen Keski-Eurooppaan ovat kuljetustalouden kannalta erittäin kallis ja siten hyvin epärealistinen reittivaihtoehto. Hyötyjinä ulkomaiset kaivosyhtiöt Jäämeren ratayhteydestä voisivat hyötyä lähinnä Suomen ja Ruotsin Lapin nykyisten ja suunniteltujen uusien kaivosten kuljetukset sekä Rovaniemi–Kirkkoniemi-linjausvaihtoehdossa Ylä-Lapin raakapuun kuljetukset. Kevitsan kaivoksen kuljetuksissa voitaisiin hyödyntää Rovaniemi–Kirkkoniemilinjausvaihtoehtoon sisältyvää Rovaniemi–Sodankylä-osuutta. Jos Soklin kaivos avataan, sen kuljetuksissa voitaisiin hyödyntää Rovaniemi–Kirkkoniemi-ratayhteyttä. Soklin kuljetuksissa Jäämeren ratayhteyden käytöllä saavutettava kustannussäästö olisi kuitenkin hyvin vähäinen verrattuna Perämeren satamien käyttöön. Suurista investointikustannuksista ja vähäisistä hyödyistä johtuen Jäämeren ratayhteyden yhteiskuntataloudellinen kannattavuus jää hyvin alhaiseksi. Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiskuntatalouksien kokonaisnäkökulmasta tarkasteltuna paras hyöty-kustannussuhde (0,22) saavutetaan Kemi–Kolari– Narvik-linjausvaihtoehdossa, jossa kaikki hyödyt kohdistuvat Ruotsin yhteiskuntatalouteen. Suomen yhteiskuntatalouden näkökulmasta hyöty-kustannussuhde on kaikissa vaihtoehdoissa 0,04–0,05 lukuun ottamatta Rovaniemi–Kemijärvi–Kantalahti–Murmansk-vaihtoehtoa (-0,18). Kannattamaton investointi Kokonaisuutena Jäämeren ratayhteyttä voidaan pitää tiedossa olevaan kuljetustarpeeseen nähden hyvin kustannustehottomana investointina. Pohjois-Suomen nykyisten ja mahdollisten uusien kuljetusten taloudellisuutta ja toiminnallisuutta voidaan parantaa huomattavasti kustannustehokkaammin kehittä- mällä nykyistä väyläverkkoa. Liikenneviraston tilaama ja Ramboll:in tekemä tutkimus kokonaisuudessaan |
