Pienissä kunnissa yhdyskuntatekniikan korjausvelkatilanteen seuraaminen on heikolla tolalla, ilmenee Taloustutkimuksen tekemästä selvityksestä. Selvityksessä haastateltiin teknisen toimen lautakuntien luottamushenkilöitä ja kuntien teknisen toimen henkilöstöä.
Pienten kuntien teknisen toimen asiantuntijoista 64 prosenttia ilmoitti, että yhdyskuntateknisten rakenteiden korjausvelan määrää ei ole käytännössä selvitetty. Keskisuurissa kunnissa vastaava osuus oli 24 prosenttia ja suurissa 13 prosenttia vastaajista.
Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakenteisiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Kaikista kunnista keskimäärin joka kolmannelta puuttuu kokonaiskäsitys infransa korjausvelan määrästä. Tieto korjausvelkatilanteesta on lisäksi lähes aina vain teknisen sektorin asiantuntijoiden omassa päässä tai omissa tietojärjestelmissä. Ani harva kunta on vienyt tiedot kunnan yhteisiin tietojärjestelmiin.
Pitkäjänteinen suunnitelma korjausvelan lyhentämiseksi on vähän alle puolella kunnista, pienistä kunnista vain joka viidennellä.
Yksityiseltä vai omana työnä – tämä jakaa mielipiteet
Selvä enemmistö teknisen toimen asiantuntijoista suosisi etenkin talvihoidossa ja liikenneväylien kunnossapidossa työn kilpailuttamista markkinoilla. Mieluisin kilpailutusmuoto etenkin isoissa kaupungeissa on monivuotinen sopimus.
Samaan aikaan teknisen toimen asiantuntijoiden haastattelujen kanssa Taloustutkimus selvitti kuntien luottamushenkilöiden näkemyksiä. Heistä 59 prosenttia tuottaisi tekniset palvelut pääsääntöisesti kunnan tai kuntayhtymän omana työnä.
Tutkimus ei antanut yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on yhdyskuntatekniikan töiden kilpailutusaste kunnissa tällä hetkellä. Oman työn osuus on joka tapauksessa yhä merkittävä. Selvimmin ja odotetustikin näin on vesihuollossa, mutta myös viheralueiden hoidossa ja kunnossapidossa suositaan kunnan työtä.
Poikkeuksellisen suuri oman tuotannon osuus on isojen kaupunkien talvikunnossapidossa: 60 prosenttia isoista kaupungeista ilmoittaa hoitavansa talvihoidon itse.
”Tulokset herättävät huolta kuntainfran tulevaisuudesta. Erityisen pysäyttävä on näiden kahden asian yhteisvaikutus: tietämättömyys infran kunnosta ja mahdollinen samanaikainen haluttomuus hyödyntää yksityissektorin tehokkuutta”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö pohtii.
”Useat selvitykset ovat osoittaneet yksityisen palvelutuotannon tulevan infrassa kunnalle edullisemmaksi kuin kunnan oma palvelutuotanto. Siksi myös tätä vaihtoehtoa kannattaa kunnissa selvittää avoimin mielin, esimerkiksi vertailemalla oman tuotannon tehokkuutta yksityisen sektorin vastaavaan toimintaan.”
Raportti 1, kuntien infra-asiantuntijoiden haastattelut >
Raportti 2, kysely kuntien luottamushenkilöille >
Taloustutkimus haastatteli 50 kunnan yhdyskuntateknistä asiantuntijaa kuten teknistä johtajaa tai kaupungininsinööriä. Haastateltavista 30 prosenttia edusti suurimpia kaupunkeja, loput pieniä ja keskisuuria kuntia. Haastattelujen rinnalla toteutettiin yhdyskuntatekniikasta vastaavien lautakuntien luottamushenkilöille kysely, johon vastasi 99 päättäjää. Taloustutkimus teki selvityksen marras–joulukuussa 2017 Rakennusteollisuus RT:ssä infratoimialaa edustavan INFRA ry:n toimeksiannosta.