Pohjalaismaakuntien maa-ainesten ottamisalueiden tilaselvitys valmistui

Share |
24.09.2018 9:05

SOKKA3_selvitys.jpegEtelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa vuonna 2017 toteutetun SOKKA3-hankkeen loppuraportti on valmistunut. Hankkeessa selvitettiin maa-ainestenottamisalueiden tilaa ja kunnostustarvetta sekä maa-aineslupiin sisällytettyjen, alueiden jälkihoitoa koskevien vaatimusten toteutumista.

Hankkeessa pyrittiin myös etsimään hyviä käytäntöjä ja luomaan toimintamalleja, joilla maa-aineslupaehtojen valvontaa saadaan tehostettua. Hankkeen kohdekunniksi valittiin Isojoki, Kauhava, Kristiinankaupunki, Uusikaarlepyy ja Vöyri. Näissä kunnissa on ollut (ja on yhä käynnissä) maa-ainestenottamistoimintaa, joka usein sijoittuu luokitelluille pohjavesialueille.

Hankkeessa tarkasteltiin jälkihoitoa koskevien lupamääräysten toteutumista niissä kohteissa, joissa maa-aineslupa oli päättynyt vuonna 2010-2016 eikä kohteeseen oltu haettu uutta maa-aineslupaa huhtikuuhun 2017 mennessä. Näitä kohteita oli yhteensä 80. Lisäksi tarkastettiin kohdekuntien alueella olleet aiemmin kartoittamattomat pohjavesialueilla sijaitsevat vanhat maa-ainestenottamisalueet sekä ne alueet, joiden kunnostustarve oli aiemmin luokiteltu suureksi tai kohtalaiseksi. Yhteensä hankkeessa tarkastettiin maastossa noin 350 aluetta.

Hankkeessa havaittiin, että puutteet jälkihoidossa ovat hyvin yleisiä. Enemmistössä olivat kuitenkin osittaiset puutteet, ja täysin jälkihoitamattomat kohteet olivat verrattain harvinaisia. Parhaiten olivat toteutuneet turvallisuuden ja yleisen siisteyden kannalta tärkeimmät jälkihoitotoimet eli alueen siistiminen ja muotoilu. Sen sijaan kasvillisuuden palauttamiseen tähtäävät toimet (suojaverhoilu ja metsitys) toteutuivat heikommin. Näistä huolehtiminen olisi erityisen tärkeää pohjavesialueilla sijaitsevilla soranottoalueilla, sillä humuspitoisen pintamateriaalin levittäminen nopeuttaa pohjaveden suojelun kannalta tärkeän maannoksen muodostumista. Pintamateriaalin levittäminen myös nopeuttaa kasvillisuuden leviämistä alueelle ja parantaa kasvien elinoloja, millä on maisemakuvan lisäksi positiivinen vaikutus eroosion vähenemiseen ja haitallisten aineiden pidättymiseen.

Keskeisimmäksi valvontaa heikentäneeksi seikaksi havaittiin rajalliset resurssit. Aiemmin maa-aineslupia valvoivat kunnissa pääasiassa rakennustarkastajat, mutta valvonta siirtyi ympäristönsuojeluviranomaisille lainmuutoksella 7/2016 alkaen. Joissakin kunnissa valvontavastuu on silti käytännössä edelleen rakennustarkastajalla. Hankkeen aikana oli havaittavissa viitteitä siitä, että valvontavastuun siirtymisellä olisi ollut positiivinen vaikutus pohjaveden suojeluun.

Hankkeessa kehitettiin toimintamallit kolmeen havaittuun maa-ainesten ottamiseen liittyvään ongelma-tilanteeseen, joita olivat ohjeiden vastainen maa-ainesten kotitarveottaminen, puutteellisesti tehdyt jälkihoitotoimenpiteet ja luvaton maa-ainesten ottaminen. Hankkeessa annettiin myös valvontaa tehostavia toimenpidesuosituksia maa-ainesten ottamista valvoville viranomaisille.

13.12.2018 16:01Volvo Construction Equipment Finland Oy laajentaa maansiirtokoneiden huolto-organisaationsa Pohjois-Suomeen
13.12.2018 15:55A-Insinöörit Tampereen Kansi -hankkeen pohjoiskannen suunnittelijaksi
12.12.2018 17:01Kriittiset metallit ja huoltovarmuus -selvitys julkaistu
12.12.2018 15:00Cramo ja suomalainen Bliot teknologiayhteistyöhön
11.12.2018 17:44Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017
11.12.2018 8:55Sotkamon hopeakaivoshanke etenee suunnitelmallisesti
09.12.2018 11:00Leotechin pölynsidontalaitteet saa nyt Hansa-Machinesilta
08.12.2018 10:11Sähkökäyttöinen Avant e6 -kuormain palkittiin MaatalousKonemessujen uutuustuotekilpailussa hopeamitalilla
07.12.2018 12:11Novatron mukana INFRA RY:n 3D-koneohjauskoulutuskiertueella
07.12.2018 10:01Tehdyn työtunnin kustannus nousi heinä-syyskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta

Siirry arkistoon »