Väyläinfran rakentajat: Liikennepolitiikkaan täysremontti ja rahoitukseen uutta rotia

Share |
03.11.2018 11:09

infra_ry.png

Suomen liikenneverkossa on miljardien eurojen korjaus- ja kehittämisvaje. Verkko ei vastaa enää vaatimuksiin, joita ilmastonmuutos, kaupungistuminen, työvoiman liikkuvuus ja teollisuuden kuljetukset tänä päivänä sille asettavat. Siitä on tullut Suomen kehityksen jarru.

Liikenneinfran nykytila paalutettiin kovin sanankääntein INFRAn juuri hyväksytyissä hallitusohjelmatavoitteissa. Rakennusteollisuus RT:ssä ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa infratoimialaa edustava liitto viettää viikonloppuna Liittopäiväänsä Helsingissä.

INFRAn jäsenyrityksillä on päättäjille selkeä viesti: Väyläinfraan pantu raha palautuu yhteiskunnan tilinpitoon huomattavien korkojen kanssa.

”Liikenneinvestoinnit tuovat esimerkiksi kasvukeskusten osaajat ja heitä tarvitsevat työnantajat lähemmäs toisiaan. Ne vetävät puoleensa yksityisiä investointeja kasvattaen sitä kautta verotuloja, sekä nopeuttavat vientituotteiden kuljetuksia. Syrjäisenä pitkien välimatkojen maana meidän on pakko huolehtia matka-ajoista”, INFRAn hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström perustelee.

Yksi tärkeimpiä syitä panna infra kuntoon on ilmastonmuutos.

”Heikot väylät ja vanhentuneet liikennejärjestelyt tarkoittavat painorajoituksia ja kiertoreittejä, jarruttelua ja ruuhkia – siis turhia päästöjä. Suomelle on alettava rakentaa vähähiilisen liikenteen infraa tänään, jotta päästöt pienenevät huomenna. Se tarkoittaa kaikkien liikennemuotojen sujuvuutta ja panostusta tieverkon lisäksi raiteisiin”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö tiivistää.

Suomalaisilla on yhteinen sävel? 

Infra-alan yritysten mukaan liikenteen kehittäminen Suomessa vaatii nyt todella vahvaa kokonaisajattelua ja kykyä nähdä kauas. Kilpailijamaista on jääty reilusti takamatkalle. Kaikkia liikennemuotoja tarvitaan, mutta voimavarat on osattava jakaa sinne, missä vaikuttavuus on suurin. 

”Odotamme, että seuraavalla hallituskaudella 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma viedään maaliin ja aina kunnianhimoiseksi toimenpideohjelmaksi asti Ruotsin malliin”, Syrjö sanoo.

”Tähän liittyy toinen tärkeä tavoite: väyläinfran rahoitusvajeen korjaaminen. Ratkaisut ovat lopulta yksinkertaisia: prosentti BKT:stä väyliin, hankeyhtiömalli rohkeasti käyttöön isoissa investoinneissa ja EU-raha kiikariin. Esimerkiksi pääradan parannuksiin saanemme EU-rahaa, kunhan emme vitkastele.”

Entä käyttäjämaksut? Infrayrityksissä pidetään kohtuullisena, että se joka selvästi hyötyy infran parantamisesta myös maksaa siitä jotain. Tarkoituksena ei saa olla liikenteen rajoittaminen, vaan sen sujuvuuden lisääminen, ja käyttäjämaksuilla voi olla tässä merkittävä rooli.

”Uskon, että suomalaisilla on aika yhteinen sävel lopulta: halutaan liikkua vähin päästöin, turvallisesti ja ruuhkia välttäen. Halutaan että yritykset eivät maksa vientikuljetuksista huimasti kilpailijamaita enemmän. Olemme porukalla kääntäneet monta kisaa ennenkin eduksemme, miksi ei nyt tehtäisi samaa liikennealalla.”

24.04.2019 13:22Nimitysuutinen Destia: Pekka Ruuti nimitetty Maa- ja kalliopalvelujen johtajaksi ensi syksystä alkaen
23.04.2019 16:00Cramon uusi digitaalinen palvelu mullistaa työmaasuunnittelun
23.04.2019 10:24Keliber hakee kaivoslupaa Rapasaaren kaivokselle
22.04.2019 8:11Doppstadt Inventhor -murskan Demo 8.-9.5. Tampereella - tervetuloa tutustumaan!
21.04.2019 17:11Hydraram purkulaitteet: "Demolition Evolution"
21.04.2019 9:01Helsingin Malmille tulossa yli 150 asunnon kokonaisuus Skanskan rakentamana
20.04.2019 16:01Kaivinpalvelu Raimo Kesseli Oy: "Uusi kutossarjan Hitachi on luotettava työjuhta"
20.04.2019 10:11Rakennuskustannukset nousivat maaliskuussa 1,8 prosenttia vuodentakaisesta
19.04.2019 11:11Mateko vahvistaa Varsinais-Suomen myyntiään
18.04.2019 17:11Raskaan kaluston suodatinasiantuntija Kentek pitää koneesi liikkeellä

Siirry arkistoon »