Suomen ensimmäisen hopeakaivoksen tuotanto käynnistyy maaliskuussa

Suomen ensimmäinen hopeakaivosprojekti etenee aikataulussa. Tuotanto Sotkamossa alkaa näillä näkymin ensi vuoden maaliskuussa.

(kuva yllä: Kaivoksen rikastamorakennus.)

Sotkamo Silverin kaivoksesta saadaan noin 45 000 kiloa hopeaa vuodessa, mikä on merkittävä lisäys Suomen nykyiseen noin 85 000 kilon vuosittaiseen hopeatuotantoon. Uusi kaivos vahvistaa maamme EU:n mitassa merkittävää mineraalien ja metallien valmistuskeskittymää.

Hopeaa käytetään muun muassa elektroniikassa, autoissa, akuissa ja paristoissa, aurinkopaneeleissa, antibakteerisissa käsittelyissä, vedenpuhdistuksessa, moottorien osien ja laakereiden pinnoituksessa, lääketieteessä, katalyyteissä, koruissa ja sijoituskohteena.

(kuva: Altaiden tiivisrakenteissa käytetään tiivisturvetta, muovikalvoa sekä bentoniittimattoa.)

Hopeakaivoksen toimitusjohtaja Arto Suokas kertoo, että Sotkamon malmista saadaan talteen myös lyijyä ja sinkkiä. Hopea, lyijy ja sinkki ovat kaikki akkumetalleja, joiden kysynnän odotetaan lähivuosina lähtevän kovaan kasvuun sähköautojen yleistymisen myötä.

– Hopea tuo noin 75 prosenttia kaivoksen tuloista, joten sen hinnan kehitys on luonnollisesti kaivoksen kannattavuuden kannalta keskeistä, Suokas toteaa.

Tämänhetkiset malmivarat riittävät 6–7 vuodeksi, mutta potentiaalia on 20 vuodeksi. Tavoitteena on saavuttaa 35–40 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto.

Ensimmäinen asiakas on jo hankittu. Yhtiö on sopinut hopearikasteen ja sinkkirikasteen myynnistä Bolidenin sulatoille Kokkolaan ja Ruotsin Skellefteåhon.

YMPÄRISTÖASIAT KUNNOSSA

Arto Suokas työskenteli aikaisemmin Talvivaaran nikkelikaivoksella noin 50 kilometriä hopeakaivoksesta länteen ja hänellä on pitkä työkokemus myös Lapin, Norjan ja Australian kaivoksilta.

Uuden hopeakaivoksen ympäristöasiat on Suokkaan mukaan hoidettu erityisen huolellisesti: Sidosryhmät ja naapurit on pidetty mukana alusta lähtien. Lisäksi alueen toimijoista koostuva yhteistyöryhmä kehittää ja tutkii ympäristöasioita.

– Kaivoksen poistovesissä on pysytty luparajoissa. Malmissa on vain vähän rikkiä, eikä happoja käytetä. Rakenteilla on vedenpuhdistamo poistovesiä varten. Lisäksi käytetty tekniikka on kaiken kaikkiaan vähäriskistä, Suokas kertoo.

(kuva: Projekti on aikataulussa: Kainuun hopea saadaan markkinoille maaliskuussa.)

Kaivokselle tulee käyttöön uudenlainen esirikastusmenetelmä, joka jaottelee malmin ja sivukiven toisistaan. Esirikastusyksikkö käyttää röntgensädettä hihnalla liikkuvien malmikivien laadun tunnistamiseen, mikä kasvattaa rikastamolle menevän malmisyötteen hopeapitoisuutta. Esirikastusprosessissa ei käytetä lainkaan kemikaaleja.

Uusi kaivos luo heti 100 ja epäsuorasti 300–400 työpaikkaa. Tulevaisuudessa myös matkailusta tunnetussa Sotkamossa on kaivostöissä yhteensä 1700 ihmistä, kun Sotkamo Silver ja valtio-omisteinen Terrafame saavuttavat tuotantotavoitteensa. Lisäksi kunnassa on kaksi Mondo Mineralsin operoimaa talkkikaivosta. Suokas toivoo helpotusta työvoimapulaan muun muassa sotkamolaisista paluumuuttajista.

– Tarjolla on varma työpaikka ja toivomme alalle erityisesti naisia, Suokas korostaa.

Kaivoksen omistava yritys Sotkamo Silver AB on listattu Tukholman NGM ja Helsingin Nasdaq -pörsseihin. Suomalaiset yksityiset sijoittajat omistavat valtaosan yhtiöstä.

Artikkeli: Kaivosteollisuus ry