Suomen liikennepolitiikka on väännetty uudelle raiteelle - tietää hyvää inrarakentajille

Share |
27.11.2018 11:01

tietymaa.jpg

"Selvä osoitus Suomen uudesta, pitkäjänteisestä liikennepolitiikasta. Tällaista ei ole ennen nähty”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kommentoi Liikenne- ja viestintäministeriön tänään antamaa asetusta pääväylistä ja niiden palvelutasosta.

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi 21.11.2018 uuden, tammikuussa voimaan tulevan asetuksen pääväylistä. Suomen tavoitteet runkoverkon osalta on tämän myötä selkeästi kirjattu.

”Saimme pitkään odotetun ja keskeisen työkalun liikennepolitiikan ohjaukseen ja liikenteen suunnitteluun. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisyyden pääväylien ylläpidossa ja kehittämisessä, tukee yhteistä sitoutumista ja tekee mahdolliseksi katsoa kauas. Esimerkiksi yritysten on turvallista suunnitella sijoittumista ja investointeja pääväylien varrelle”, Randell sanoo. 

”Lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutoksetkin ovat perusteltuja. Runkoverkko on riittävän kattava elinkeinoelämän kuljetusten ja pitkämatkalaisten kannalta, mutta ei liian laaja esimerkiksi ylläpidon kannalta. Onnistunut ratkaisu lyhyellä, mutta ennen kaikkea pitkällä aikavälillä.”

Seuraavaksi on varmistettava rahat 

RT:n infratoimialan johtaja Paavo Syrjö muistuttaa, että asetuksen tultua voimaan seuraava askel on liikenteen riittävän rahoitustason varmistaminen. Tarvitaan pitkäjänteiset linjaukset kehittämisinvestoinneista, niiden tehokkaista toteutusmalleista ja rahoituksesta, mutta myös perusväylänpidosta. 

”Investointien ja perusväylänpidon vuotuisen rahoitustason tulee olla vähintään yksi prosentti bkt:sta, mikä tarkoittaa tällä hetkellä noin 2,3 miljardia euron liikennerahoitusta.” 

Säilytetään kunnianhimo jatkossakin 

Jatkokehittämisessä Rakennusteollisuus RT ottaisi kunnianhimoiseksi tavoitteeksi runkoverkon kaksiraiteisuuden ja nelikaistaisuuden. ”Maanteille suunniteltu nopeusrajoitus on nyt pääosin 80 km/h, kun se voisi hyvin olla 100 km/h hieman tavoitetasoa kiristämällä”, Syrjö mainitsee.

”Vastaavasti kaksiraiteisuus toisi kasvukeskukset ja maakuntien keskukset ajallisesti lähemmäs etelän kasvukolmiota, mikä avaisi Suomelle uudenlaiset kehitysnäkymät kaupungistumisen ja työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta, poistaisi alueiden vastakkainasettelua ja vähentäisi merkittävästi liikenteen päästöjä. Koko Suomi hyötyisi”, Randell jatkaa. 

16.12.2018 11:11Rakennuskustannukset nousivat marraskuussa 2,5 prosenttia vuodentakaisesta
15.12.2018 11:01Parasta pyörillä - Hitachi pyöräkuormaajat
14.12.2018 10:01Suomen Rakennuskone Oy rekrytoi Kevitsaan - katso tästä työpaikkailmoitus
13.12.2018 20:55LUE TÄSTÄ! Uusi järkälemäinen Kivirock-lehti on ilmestynyt - tarjolla 248-sivua mielenkiintoista maarakennus- ja kaivosalan asiaa
13.12.2018 16:01Volvo Construction Equipment Finland Oy laajentaa maansiirtokoneiden huolto-organisaationsa Pohjois-Suomeen
13.12.2018 15:55A-Insinöörit Tampereen Kansi -hankkeen pohjoiskannen suunnittelijaksi
12.12.2018 17:01Kriittiset metallit ja huoltovarmuus -selvitys julkaistu
12.12.2018 15:00Cramo ja suomalainen Bliot teknologiayhteistyöhön
11.12.2018 17:44Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017
11.12.2018 8:55Sotkamon hopeakaivoshanke etenee suunnitelmallisesti

Siirry arkistoon »