Suomen liikennepolitiikka on väännetty uudelle raiteelle - tietää hyvää inrarakentajille

Share |
27.11.2018 11:01

tietymaa.jpg

"Selvä osoitus Suomen uudesta, pitkäjänteisestä liikennepolitiikasta. Tällaista ei ole ennen nähty”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kommentoi Liikenne- ja viestintäministeriön tänään antamaa asetusta pääväylistä ja niiden palvelutasosta.

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi 21.11.2018 uuden, tammikuussa voimaan tulevan asetuksen pääväylistä. Suomen tavoitteet runkoverkon osalta on tämän myötä selkeästi kirjattu.

”Saimme pitkään odotetun ja keskeisen työkalun liikennepolitiikan ohjaukseen ja liikenteen suunnitteluun. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisyyden pääväylien ylläpidossa ja kehittämisessä, tukee yhteistä sitoutumista ja tekee mahdolliseksi katsoa kauas. Esimerkiksi yritysten on turvallista suunnitella sijoittumista ja investointeja pääväylien varrelle”, Randell sanoo. 

”Lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutoksetkin ovat perusteltuja. Runkoverkko on riittävän kattava elinkeinoelämän kuljetusten ja pitkämatkalaisten kannalta, mutta ei liian laaja esimerkiksi ylläpidon kannalta. Onnistunut ratkaisu lyhyellä, mutta ennen kaikkea pitkällä aikavälillä.”

Seuraavaksi on varmistettava rahat 

RT:n infratoimialan johtaja Paavo Syrjö muistuttaa, että asetuksen tultua voimaan seuraava askel on liikenteen riittävän rahoitustason varmistaminen. Tarvitaan pitkäjänteiset linjaukset kehittämisinvestoinneista, niiden tehokkaista toteutusmalleista ja rahoituksesta, mutta myös perusväylänpidosta. 

”Investointien ja perusväylänpidon vuotuisen rahoitustason tulee olla vähintään yksi prosentti bkt:sta, mikä tarkoittaa tällä hetkellä noin 2,3 miljardia euron liikennerahoitusta.” 

Säilytetään kunnianhimo jatkossakin 

Jatkokehittämisessä Rakennusteollisuus RT ottaisi kunnianhimoiseksi tavoitteeksi runkoverkon kaksiraiteisuuden ja nelikaistaisuuden. ”Maanteille suunniteltu nopeusrajoitus on nyt pääosin 80 km/h, kun se voisi hyvin olla 100 km/h hieman tavoitetasoa kiristämällä”, Syrjö mainitsee.

”Vastaavasti kaksiraiteisuus toisi kasvukeskukset ja maakuntien keskukset ajallisesti lähemmäs etelän kasvukolmiota, mikä avaisi Suomelle uudenlaiset kehitysnäkymät kaupungistumisen ja työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta, poistaisi alueiden vastakkainasettelua ja vähentäisi merkittävästi liikenteen päästöjä. Koko Suomi hyötyisi”, Randell jatkaa. 

21.02.2019 22:01Virén-Yhtiöillä hyvä pöhinä päällä
21.02.2019 11:11Baumassa esiteltävä uudistettu Lokotrack LT200HP-kartiomurskainlaitos tuo lisää tehoa ja taloudellisuutta
21.02.2019 8:11Luke: Arktisen kaivostoiminnan hyödyt, haitat ja riskit pitäisi arvioida kokonaisvaltaisemmin
20.02.2019 17:00Pyhäjärvellä monipuoliset mahdollisuudet kiertotalouskentässä
20.02.2019 14:12Timo Räikkönen nimitetty johtajaksi Destiaan
19.02.2019 19:11Yrjö Raunisto: Miten tehdä Suomesta jälleen maanrakennuskoneiden valmistuksen kärkimaa?
19.02.2019 10:01Tukes: Lujuuslajitellussa rakennepuutavarassa puutteita
18.02.2019 20:00Kehittynyttä mittausteknologiaa louhinta- ja kaivoskäyttöön
17.02.2019 18:55Maanrakennus Seppo Formisto Oy:n Kobelco SK270SRLC-5: Tyylikäs viimeistä piirtoa myöten
17.02.2019 15:33Konepäivät Matekon uudessa Oulun toimipisteessä ensi lauantaina 23.2.

Siirry arkistoon »