Kansallinen laserkeilausohjelma rakentuu yhteistyössä

Share |
03.12.2018 14:20

Projektipäällikkö Juha Kareinen hymyilee ulkona aurinkoisessa säässä.

Aineistosta voi myös kartoittaa riskipuita, jotka ovat vaarassa kaatua sähkölinjoille, kertoo projektipäällikkö Juha Kareinen. Kuva: Maanmittauslaitos.

Laserkeilausohjelma pohjautuu tarpeeseen keilata koko Suomi tietyllä syklillä ja entistä laadukkaammin. Aineistoa hyödyntävät erilaiset toimijat ja juuri siksi on tärkeää rakentaa laserkeilausohjelma yhdessä. Myös yksittäinen kansalainen hyötyy siitä, että aineisto on ajantasaista ja avoimesti saatavilla.

Kansallista laserkeilausohjelmaa valmistellaan Maanmittauslaitoksen Laser2020-projektissa, jonka tavoitteena on määrittää ohjelman sisältö, päivitystiheys ja aineiston laatuvaatimukset. Projektin päällikkö Juha Kareinen huolehtii yhteistyön saumattomasta sujuvuudesta.

– Projektissa on mukana useita yhteistyökumppaneita, kuten Suomen metsäkeskus, Suomen ympäristökeskus ja Puolustusvoimat. Ohjelman rakentamisessa haetaan keilausaineistoa sellaisella keilaussyklillä, että aineistot palvelevat mahdollisimman hyvin monia eri tarpeita, Kareinen kertoo.

Aineiston käyttäjien kirjo

Uuden sukupolven keilaimien avulla voidaan tuottaa kustannustehokkaasti huomattavasti nykyistä tiheämpää aineistoa. Tavoitteena on, että pistetiheys nousee merkittävästi. Kun nykyisin yhdellä neliömetrillä on puoli pistettä, tulevaisuudessa niitä olisi kahdeksan yhden neliön alueella. Yksi Maanmittauslaitoksen tärkeimpiä tavoitteita on, että ohjelmassa tuotettu laserkeilausaineisto mahdollistaa koko maan kattavan 3D-rakennustiedon tuottamisen.

Laserkeilausohjelma ja olemassa oleva ilmakuvausohjelma luovat pohjan kansallista maastotietokantaa varten tarvittavan tiedon keräämiselle ja ylläpidolle. Paikkatietoalusta-hanke tuo lisäksi satelliittikuvat entistä helpommin käyttäjien saataville. Kuva-aineistoja käytetään moniin tarkoituksiin. Maanmittauslaitos tekee tiivistä yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa.

– Puolustusvoimat pystyy aineistojen avulla tuottamaan nykyaikaisia, tarkkoja 3D-malleja erilaisiin tarpeisiin. Yhteistyö tuo varmuutta tilanteissa, joissa kaupallisen laserkeilauspalvelun saanti saattaa olla epävarmaa. Lisäksi Maanmittauslaitos palvelee meitä muuttamalla aineiston ilmakuvausrajoitusalueiden osalta tarkoituksenmukaiseksi, topografikunnan tuotantopäällikkö Janne Filppus kertoo.

Rakennetun ympäristön lisäksi laserkeilausaineisto on tehokäytössä metsätalouden ja -tutkimuksen prosesseissa.

– Keilausaineistoista on tuotettu muun muassa tarkempi maastomalli ja metsävaratietoa. Aineistot ovat metsäsektorilla päivittäisessä käytössä, taustoittaa maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Niina Riissanen.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) saa ohjelman kautta testikäyttöön uuden sukupolven laserkeilausaineistoja.

– Tämä nopeuttaa uusien aineistojen käyttöön ottoa ja lisää käytön vaikuttavuutta SYKEn sovelluksissa, kertoo vanhempi tutkija Pekka Härmä.

Kansalaisten turvaamiseksi, ympäristön suojelemiseksi

Pistepilviaineistot hyödyttävät esimerkiksi metsänomistajia ja metsäsektorin toimijoita, jotka käyttävät metsävaratietoja metsän hoidon ja käytön suunnittelussa ja toimenpiteiden toteutuksessa. Pistepilviaineistoja käytetään myös tulvavaaran kartoittamiseksi järvi- ja merialueilla.

– Yhteistyön myötä saatiin tulvavaarakartat kustannustehokkaasti laajoilta alueilta ja aikaisempaa tarkempana. Viranomaiset voivat hyödyntää karttoja niin tulvariskien hallintatoimien kuin pelastustoiminnan suunnittelussa. Näin parannetaan kansalaisten turvallisuutta ja vähennetään tulvista aiheutuvia vahinkoja, kertoo kehitysinsinööri Mikko Sane SYKEstä.

Mikäli laserkeilausohjelman pistetiheyttä kasvatetaan, aineisto paljastaa entistä tarkempia yksityiskohtia maastosta ja rakennetusta ympäristöstä. Koska aineisto on tarkoitus jakaa edelleen avoimesti, otetaan turvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset vakavasti. Tarkemmasta aineistosta on käytännön hyötyä monille toimijoille.

– Nykyisestä aineistosta näkee esimerkiksi korkeintaan isoimmat voimalinjat. Kahdeksan pisteen tiheydellä saadaan huomattavasti tarkempi kuva ilmajohdoista, mikä voisi olla tärkeää esimerkiksi yhteistyökumppani Finavialle. Tarkasta aineistosta voi myös vaikkapa kartoittaa riskipuita, jotka ovat vaarassa kaatua sähkölinjoille, Kareinen sanoo.

Tavoitteena resurssien säästö

Keskeinen motiivi ohjelman kehittämiseen on julkishallinnon resurssien säästö, jossa Maanmittauslaitoksen rooli laserkeilausohjelmaa koordinoivana tahona on tärkeä.

– Yhteiskeilausten ansiosta säästetään valtion varoja, kun samaa aluetta ei keilata useamman kerran eri toimijoiden tarpeisiin. Maanmittauslaitos on tuottanut hyvää palvelua, kun se on vastannut keilausaineistojen hankinnasta, niiden kilpailutuksista ja aineistojen laaduntarkastuksesta. Metsäsektorin näkökulmasta tämä on ollut toimiva konsepti, toteaa Riissanen.

Siirryttäessä ohjelman myötä koordinoituun ja selkeään tuotantoalueiden keilaamiseen tarkemmalla pistetiheydellä kustannuksia syntyy ja niille etsitään Laser2020-projektissa kestävä hoitomalli.

– Speksit pitää olla kaikille sopivat. Aineiston tuotannon aikataulun lisäksi pistetiheys pitää määritellä kaikille sopivaksi. Pistetiheys taas vaikuttaa lentokorkeuteen ja sitä kautta kustannuksiin. Mitä matalammalla lennetään, sitä tiheämpää aineistoa saadaan, mutta silloin kuluu myös enemmän lentotunteja, Kareinen pohtii.

Kareiselle päämäärä on selkeä, tavoitteena on saada keilausohjelmalle kansallinen, pysyvä rahoitus. Näin tehdään esimerkiksi Ruotsissa, jossa koko maa keilataan kuuden vuoden sykleissä.

16.12.2018 11:11Rakennuskustannukset nousivat marraskuussa 2,5 prosenttia vuodentakaisesta
15.12.2018 11:01Parasta pyörillä - Hitachi pyöräkuormaajat
14.12.2018 10:01Suomen Rakennuskone Oy rekrytoi Kevitsaan - katso tästä työpaikkailmoitus
13.12.2018 20:55LUE TÄSTÄ! Uusi järkälemäinen Kivirock-lehti on ilmestynyt - tarjolla 248-sivua mielenkiintoista maarakennus- ja kaivosalan asiaa
13.12.2018 16:01Volvo Construction Equipment Finland Oy laajentaa maansiirtokoneiden huolto-organisaationsa Pohjois-Suomeen
13.12.2018 15:55A-Insinöörit Tampereen Kansi -hankkeen pohjoiskannen suunnittelijaksi
12.12.2018 17:01Kriittiset metallit ja huoltovarmuus -selvitys julkaistu
12.12.2018 15:00Cramo ja suomalainen Bliot teknologiayhteistyöhön
11.12.2018 17:44Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017
11.12.2018 8:55Sotkamon hopeakaivoshanke etenee suunnitelmallisesti

Siirry arkistoon »