Ilmastonmuutos ohjaa vahvasti maaperätutkimusta - Maaperätieteiden päivät kymmenettä kertaa 9.-10.1.2019

Share |
05.12.2018 10:01

kaivostoimintaa_shutterstock_106900586.jpg

Maaperän ja vesistöjen sekä maaperän ja ilmakehän vuorovaikutus ovat keskeisesti esillä Maaperätieteiden päivillä tammikuussa. Päivien yhteydessä järjestetään myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) tulosseminaari, jossa julkaistaan glyfosaatin käyttöön liittyvää uusinta tutkimustietoa. Politiikkaa puhutaan jo avajaispäivänä Vaalivuoden maaperäpaneelissa.

Suomen Maaperätieteiden seuran järjestämien päivien teemana on tällä kertaa ”Ihmiskunta tarvitsee maaperätieteitä”.  Tapahtuma järjestetään Helsingissä Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) lukuun ottamatta 9.1. aamupäivää, joka järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa (Yliopistokatu 4).

Vaalivuoden maaperäpaneelin punaisena lankana kestävyys ja ilmastonmuutos

Maaperätieteiden päivät aloitetaan ”Vaalivuoden maaperäpaneelilla” 9.1.2019 klo 910.30 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Paneelissa nostetaan esiin maaperän kannalta keskeisiä poliittisia kysymyksiä sekä lisätään poliitikkojen ja tutkijoiden vuorovaikutusmahdollisuuksia maaperään liittyvien keskeisten teemojen kuten ilmastonmuutoksen, ravinnepäästöjen ja kestävän ruoan- ja biomassantuotannon ympärillä.

Paneeliin osallistuvat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (Keskusta), kansanedustajat Hanna Halmeenpää (Vihreät), Sanna Marin (SDP) ja Saara-Sofia Siren (Kokoomus) eduskunnasta, professori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta, ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:sta, professori Kristiina Regina ja erikoistutkija Antti Iho Lukesta sekä erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta. Keskustelua johtaa toimittaja Pasi Toiviainen.

Viimeisintä tutkimustietoa glyfosaatin käytöstä

Glyfosaattia sisältäviä kasvinsuojeluaineita käytetään juolavehnän ja monivuotisten rikkakasvien torjuntaan. Suomessa glyfosaatti kattaa noin puolet maataloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärästä. Valmistetta levitetään rikkakasvustoihin, mutta osa siitä kulkeutuu väistämättä maaperään.

Luke, Turun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ovat selvittäneet glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPAn ympäristövaikutuksia ja niiden vähentämistä.
– Maanäytteitä on kerätty Varsinais-Suomessa ja Hämeessä sijaitsevilta pelloilta, lisäksi tutkimuksessa on käytetty mallinnusta ja simulointimenetelmää, kertoo erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä Lukesta.

Torstaina 10.1. klo 10.45 alkavassa tulosseminaarissa kuullaan muun muassa siitä, miten maanmuokkaus vaikuttaa glyfosaattipitoisuuksiin, millaisia tuloksia Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tekemä simulointitutkimus tuotti peltomittauksiin verrattuna ja miten glyfosaatti vaikuttaa pintavesiin.

Ilmoittautuminen ja ohjelma:

Ilmoittautumiset Maaperätieteen päiville 20.12. mennessä täällä. Lisää tietoa osanottajamaksuista.

Ohjelma (muutokset mahdollisia)

Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta saa seuran sihteeriltä, tohtorikoulutettava Noora Manniselta, Helsingin yliopisto, noora.manninen@helsinki.fi

16.12.2018 11:11Rakennuskustannukset nousivat marraskuussa 2,5 prosenttia vuodentakaisesta
15.12.2018 11:01Parasta pyörillä - Hitachi pyöräkuormaajat
14.12.2018 10:01Suomen Rakennuskone Oy rekrytoi Kevitsaan - katso tästä työpaikkailmoitus
13.12.2018 20:55LUE TÄSTÄ! Uusi järkälemäinen Kivirock-lehti on ilmestynyt - tarjolla 248-sivua mielenkiintoista maarakennus- ja kaivosalan asiaa
13.12.2018 16:01Volvo Construction Equipment Finland Oy laajentaa maansiirtokoneiden huolto-organisaationsa Pohjois-Suomeen
13.12.2018 15:55A-Insinöörit Tampereen Kansi -hankkeen pohjoiskannen suunnittelijaksi
12.12.2018 17:01Kriittiset metallit ja huoltovarmuus -selvitys julkaistu
12.12.2018 15:00Cramo ja suomalainen Bliot teknologiayhteistyöhön
11.12.2018 17:44Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017
11.12.2018 8:55Sotkamon hopeakaivoshanke etenee suunnitelmallisesti

Siirry arkistoon »