Väylien kunnossapidon näkymät vuodelle 2019

Share |
23.01.2019 14:22

Tammikuussa on paikallaan luoda katse alkaneeseen vuoteen. Infran kunto heikkenee tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Väylän pääjohtaja Kari Wihlman, miltä alkanut vuosi näyttää väylänpidon näkökulmasta?

Näkymät ovat hyytävät. Nykyisellä rahoitustasolla maamme liikenneväylien kunto heikkenee tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viime vuodesta selvittiin ylimääräisen liikenneväylien korjausvelkaohjelmassa 2016–2018 myönnetyn lähes 600 miljoonan euron lisärahoituksen turvin. Tällä kyettiin pysäyttämään väyläverkkojen huonontuminen ja korjausvelan kasvu. Perusväylänpidon rahoitus putoaa merkittävästi jo tänä vuonna. Tämä johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen myös vilkasliikenteisemmällä väyläverkolla.

Korjausvelka on tällä hetkellä 2,5 miljardia €, eli noin 450 € jokaista suomalaista kohden. Kyseessä ei siis olisi mikään mahdoton summa ja parlamentaarisen työryhmän ehdottama vähintään 300 miljoonan euron vuotuinen korotus perusväylänpitoon on ehdottoman välttämätön, jotta saamme pidettyä väyläverkon hyvässä kunnossa.

Miten tämä näkyy tienkäyttäjille, väyläomaisuuden hallinnan johtava asiantuntija Vesa Männistö?

Tien käyttäjille teiden kunnon heikkeneminen näkyy nopeus- ja painorajoitusten lisääntymisenä. Moottoriteillä voidaan joutua pitämään talvirajoitusta kesään saakka, kunnes tie päällystetään uudelleen. Näin kävi esimerkiksi Lahden moottoritiellä viime kesänä, kun rajoitus jouduttiin pitämään sadan kilometrin tuntivauhdissa heinäkuuhun saakka.

Painorajoitukset, joita joudutaan käyttämään lähinnä silloilla, vaikeuttavat kaikenlaisen tavaran kuljettamista. Tämä nostaa kuljetuskustannuksia ja tekee kuljetuksesta joskus jopa mahdotonta. Tämä on selkeä haitta elinkeinoelämälle. Niin yksityis- kuin ammattiautoilijoitakin haittaa sorateiden huono kunto erityisesti kelirikkoaikoina keväisin ja syksyisin, kun ajaminen on hitaampaa ja hankalampaa. Autot likaantuvat ja riski rikkoutumiseen kasvaa.

Mikä on tilanne rataverkoilla?

Rataverkoston rapistuminen näkyy perille pääsemisen epävarmuutena. Taloudellisten resurssien puute rasittaa myös rataverkkoa. Rataverkon huono kunto näkyy kaikille raideliikenteen käyttäjille häiriöinä sekä nopeus- ja painorajoituksina. Liikenne voidaan joutua katkaisemaan ja korvaamaan junat muilla välineillä. Elinkeinoelämälle tämä merkitsee kuljetuskustannusten kasvua ja kuljetusten hankaloitumisena.

Yksikön päällikkö Tero Sikiö, mitkä ovat näkymät sisävesiväylien kunnossapidossa?

Sisävesiväylillä ja kanavilla kuntotilanne on melko hyvä. Vuonna 2019 valtaosa rahoituksesta ja virkamiesten resursseista menee korjausvelkakohteen Saimaan kanavan alaportit -hankkeen parissa. Muilla suluilla kuntotilanne on melko hyvä eikä merkittävää korjausvelkaa ole tällä hetkellä. Se taas johtuu viimeisen 10 vuoden määrätietoisesta työstä.

Sisävesiväylillä turvalaitteet ovat tavoitteen mukaisessa kunnossa. Joka vuosi tarvitaan kuitenkin resursseja kuntotilanteen ylläpitämiseksi.

Sisävesiväylillä ja kanavilla vuosittainen vesiväylänpidon rahantarve on noin 13-14 M€, josta ylläpitorahaa noin 3 miljoonaa euroa ja Saimaan kanavan Venäjälle maksettavaa vuokraa 1,4 M€. Näillä summilla on viime vuosina saatu pidettyä korjausvelka kurissa.

Miltä meriväylillä näyttää, yksikön päällikkö Simo Kerkelä?

Myös meriväylillä olemme saaneet korjattua merenkulun turvalaitteita kohtalaisen hyvin ja saavuttaneet asetetut tavoitteet huonokuntoisten turvalaitteiden määrässä. Turvalaitteiden kunnon ja kunnossapitoruoppausten osalta voi todeta, että korjausvelkaa ei juuri enää ole. Tässä on auttanut osaltaan myös viime vuosina saatu korjausvelkarahoitus. 

Meriväylien vuosibudjetti on noin 15 miljoonaa euroa. Tällä rahoituksella toteutetaan meriväylien hoito ja korjaushankkeet, huolehditaan vesiväylästön turvallisuudesta tilaamalla tarvittavat meriväylien tutkimukset ja niihin liittyvä suunnittelu, sekä pidetään yllä vesiväylätietoja.

Aloitimme 2018 myös laajan digitalisaatiokokeilun vesiväylien hoidossa, jonka tavoitteena on parantaa merenkulun turvallisuutta ja vesiväylänhoidon kustannustehokkuutta. Kokeilulla tavoitellaan myös energiatehokkaampaa väylänhoitoa.

Vesa Männistö, mikä osa väylärahoituksesta kaipaisi kipeimmin lisärahoitusta?

Päällystetty tiestö ehdottomasti. Toinen tärkeä kohde on ratojen kunnossapito. Olemme nyt tilanteessa, jossa ei pystytä tekemään kunnostusta niin paljon, kuin haluttaisiin. Rataverkolla on jouduttu nipistämään kunnostustöissä tasaisesti joka taholla, joten puute näkyy siellä kaikilla osa-alueilla.

Mitä myönteistä vuosi tuo tullessaan, pääjohtaja Wihlman?

Maanteiden talvihoito paranee, kun talvihoidon periaatteita tarkistettiin ja siihen osoitettiin lisärahoitusta. Vuoden alusta hoitoluokkia korotettiin noin 11-12 000 km matkalla ja kun nämä ovat keskimääräistä vilkkaammin liikennöityjä, yli 30 % liikenteestä saa tänä vuonna aiempaa parempaa palvelutasoa.

Talvikunnossapidon uudet urakkamallit parantavat kunnossapidon tasoa tulevaisuudessa vielä lisää, kun urakoiden kilpailutuksen myötä hoitoluokkia nostetaan edelleen noin 3000 km matkalla vuosina 2019-24.

Vesa Männistö, mitä hyvää on näköpiirissä?

Tutkimus- ja kehitystyössä on useita hankkeita, joista toivotaan helpotusta tiettyihin ongelmakohtiin. Tiedonhallinta paranee ja digitalisaatio säästää aikaa sekä resursseja, jotta voimme keskittyä olennaiseen.

PEHKO-hankkeessa (Päällysteiden ennakoivan hoidon ja kunnostuksen ohjelmointi) on saatu lupaavia kokemuksia uusista menetelmistä ja käytännöistä teiden kunnossapitoon. Tavoitteena on katkaista huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrän kasvu hyödyntämällä uusinta tekniikkaa ja kasvattamalla päällysteiden käyttöikää. Pilottikohteissa on saatu jopa 30 % säästöjä kustannuksiin. Pilottikohteissa hyväksi havaittuja toimenpiteitä, kuten lumivallien kaato ja sohjo-ojien teko alkukeväästä, onkin jo siirretty uusiin urakkatarjouspyyntöihin. Lue lisää PEHKOsta täältä.

20.02.2019 17:00Pyhäjärvellä monipuoliset mahdollisuudet kiertotalouskentässä
20.02.2019 14:12Timo Räikkönen nimitetty johtajaksi Destiaan
19.02.2019 19:11Yrjö Raunisto: Miten tehdä Suomesta jälleen maanrakennuskoneiden valmistuksen kärkimaa?
19.02.2019 10:01Tukes: Lujuuslajitellussa rakennepuutavarassa puutteita
18.02.2019 20:00Kehittynyttä mittausteknologiaa louhinta- ja kaivoskäyttöön
17.02.2019 18:55Maanrakennus Seppo Formisto Oy:n Kobelco SK270SRLC-5: Tyylikäs viimeistä piirtoa myöten
17.02.2019 15:33Konepäivät Matekon uudessa Oulun toimipisteessä ensi lauantaina 23.2.
17.02.2019 9:11Rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 1,9 prosenttia vuodentakaisesta
16.02.2019 11:11Hitachi-konekiertue ensi viikolla 18.-22.2. - katso tästä paikkunnat ja lähde koeajolle!
15.02.2019 19:01Doofor kallioporakoneita esillä Münchenissä - tervetuloa tutustumaan osastolle C2.205

Siirry arkistoon »