Akkumetallit tekevät Suomesta globaalin pelurin ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä29.01.2019 8.33
Maailmassa ”sähköistetään kaikki” kiihtyvällä vauhdilla ja Kiinassa tavoitellaan viiden miljoonan sähköauton rajapyykkiä jo vuonna 2020. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet toimia EU:ssa sähköistymisen edelläkävijänä. Intiassa kaavaillaan diesel- ja sähköautojen myynnin täydellistä kieltämistä reilun 10 vuoden kuluttua. Kiinan tavoitteet ovat vieläkin kunnianhimoisemmat: viisi miljoonaa sähköautoa käytössä jo parin vuoden sisällä – seitsemän miljoonan sähköauton oma tuotanto viisi vuotta myöhemmin. Suomessa on käytännössä kaikkien sähköautojen akkuihin tarvittavien mineraalien esiintymiä ja tuotantoa. ”Suomi on kadehdittavassa asemassa. ”Kaiken sähköistyminen” on globaali trendi ja siihen tarvittavia nikkeliä, kobolttia, grafiittia ja litiumia löytyy suomalaisesta maaperästä, niitä voidaan jalostaa Suomessa ja täällä osataan vaatia tuotannolta vahvaa vastuullisuutta”, kanadalaisen malminetsintäyhtiö Mawsonin toimitusjohtaja Michael Hudson sanoo. ”Suomi pystyy auttamaan osaamisellaan ilmastonmuutoksen hillinnässä. Akkumetallien avulla pelastetaan maailmaa.” Mawson selvittää parhaillaan Ylitorniolla merkittävän kulta-kobolttimineraalivarannon laajuutta. Suomessa on myös Euroopan pisimmälle viety litiumprojekti, joka on tarkoitus startata vuonna 2021. Suomalaisyhtiö Keliberin talousjohtaja Jaakko Vilponen korostaa, että alkuvaiheessa runsaasti rahoitusta edellyttävän projektin vieminen maaliin on ollut paljolti hyvien rahoittajien ansiota. ”Toki olemme eurooppalaisista projekteista myös ainoa, jolla on valmiit malmivarannot”, Vilponen muistuttaa. Akkuklusteri Suomeen Metalleilla on avainrooli niin liikkumisen sähköistymisessä kuin päästöttömässä energiantuotannossakin. Suomessa on jo tällä hetkellä merkittävää akuissa käytettävien mineraalien kaivostuotantoa. ”Uusia hankkeita on sekä suunnitteilla että toteutuksessa. Suomeen olisi täysin mahdollista rakentaa menestyvä akkuklusteri. Meillä on varma raaka-ainelähde, jäljitettävä tuotantoketju ja merkittävää jalostuskapasiteettia”, Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia korostaa. Suomessa jalostetaan esimerkiksi EU:n alueella käytettävästä koboltista 66 prosenttia. EU:n 1,875 tonnin malmintuotanto on kuitenkin maailman 135,500 tonnin kokonaistuotannosta toistaiseksi vain pieni osa. ”Pelkästään sähköautotuotannon vuoksi maailmalla tarvitaan tulevaisuudessa nopeasti kasvavaa, vastuullista ja läpinäkyvää akkumetallituotantoa. Tällaisessa tuotannossa Suomi voisi toimia globaalina edelläkävijänä”, Michael Hudson painottaa. ”Kilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä on erityisen kovaa Afrikan raaka-aineista. Samalla nollasumma-pelit korostuvat ja win–win-mahdollisuudet eivät enää dominoi poliittista kieltä. Teknologiset innovaatiot mahdollistavat valtioille ja yritykselle tapoja saada lisäarvoa ja tuottaa resilienssiä suurvaltojen kilpailun keskellä”, Ulkopoliittisen Instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola summaa. |
