Luke: Arktisen kaivostoiminnan hyödyt, haitat ja riskit pitäisi arvioida kokonaisvaltaisemmin

Kaivostoiminta tuottaa taloudellista hyvinvointia arktisille alueille, mutta usein hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti. Samalla kaivostoiminta muuttaa ympäristöä ja haitalliset vaikutukset kestävät vuosikymmeniä. Myös Suomessa keskustellaan näistä riskeistä. Mitä oikeastaan tiedetään arktisen kaivostoiminnan kestävyydestä?

Aihetta valottaa Luonnonvarakeskuksen (Luke), Lapin yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteinen GovAda-tutkimus, joka kokoaa yhteen arktisen alueen metalli-, hiili-, jalokivi- ja teollisuusmineraaleja koskevat tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut.

Julkaisut osoittavat, että kaivosten ympäristövaikutukset heijastuvat vuosikymmenien päähän ja ne koskevat sekä maa- että meriekosysteemejä. Vaikutukset syntyvät pääasiassa raskasmetalleista, jotka kertyvät kasveihin ja eläimiin, voivat aiheuttaa muutoksia lajien lisääntymismenestyksessä ja tätä kautta heikentää monimuotoisuutta. 

– Riskien ja haittojen ennaltaehkäisyä koskevia ympäristötutkimuksia on yllättävän vähän, samoin kuin ilmastomuutoksen vaikutuksia ennakoivia tutkimuksia. Esimerkiksi ikirouta-alueiden sulaminen saattaa lisätä hapanta kaivosvalumaa, joka voi lisätä kaivoksista maaperään kulkeutuvien raskasmetallien määrää, kertoo julkaisun vastuukirjoittaja professori Anne Tolvanen Lukesta.

Taloudelliset hyödyt voivat kulkeutua muualle

Kaivostoiminnan positiiviset talousvaikutukset heijastuvat kaivostoiminnan ja sitä edeltävän malminetsinnän aikana alueen muihin elinkeinoihin kuten palveluihin. Harvaan asutuilla seuduilla, kuten arktisessa Kanadassa tai Grönlannissa, kaivostoiminnan taloudelliset kytkökset muihin alueen elinkeinoihin ovat kuitenkin heikot, ja tilapäinen työvoima tulee usein alueen ulkopuolelta. Näin paikalliset palvelut eivät kehity ja taloudelliset hyödyt kulkeutuvat pääosin muualle.

– Talousvaikutusten tutkimuksissa ei useinkaan ole otettu huomioon kaikkia kaivostoiminnan vaikutuksia, kuten esimerkiksi ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia julkisten palveluiden tuottamiseen. Myös Suomessa kaivostoiminnan ympäristö- ja maisemavaikutusten pelätään heikentävän esimerkiksi matkailun toimintaedellytyksiä, sanoo Tolvanen.

Hän kannustaa kokonaisvaltaiseen kaivostoiminnan taloudelliseen arviointiin, joka valottaisi aiempaa kattavammin, missä määrin taloudelliset hyödyt ja haitat jäävät alueelle. Samalla tarvitaan käytännön keinoja, joilla taataan alueiden elinkelpoisuus myös kaivostoiminnan jälkeen.

Pelkkä lainsäädäntö ei riitä

– Lainsäädännöllä pyritään välttämään tai minimoimaan kaivostoiminnan negatiiviset vaikutukset. Ympäristöstandardit ovat kuitenkin usein epätäsmällisiä ja täytäntöönpano puutteellista, kertoo GovAda-tutkimusprojektin vetäjä, professori Jukka Similä Lapin Yliopistosta.

Jopa terveysvaikutukset voivat jäädä vaikutusarviointien ulkopuolelle. Lainsäädännön puutteet tulivat esille myös haittojen ennaltaehkäisyperiaatteen ja siihen kuuluvan ekologisen kompensaation kohdalla.

– Lainsäädäntöä kritisoidaan usein myös siitä, ettei se turvaa tehokkaasti perinteisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä eikä osallista paikallista tai alkuperäisväestöä kaivoksia koskevaan päätöksentekoon, toteaa Similä.