Keliber on jättänyt Rapasaaren kaivoslupahakemuksen Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes).
Keliber hakee kaivoslain (621/2011) mukaista kaivoslupaa litiummalmin louhimiseksi Rapasaaren alueella. Lupaa haetaan Rapasaari-nimisen kaivosalueen perustamiselle sekä kahdelle erilliselle apualueelle. Apualueet käsittävät Rapasaaren ja Syväjärven kaivosten välisen yhteystiereitin sekä malmikuljetusreitin varteen tulevan huoltoalueen. Louhinta Rapasaarella toteutetaan toiminnan alkuvaiheessa avolouhintana, minkä jälkeen suunnitelmissa on siirtyä vaiheittain maanalaiseen louhintaan.
Rapasaaren esiintymä sijaitsee Kaustisen kunnan ja Kokkolan kaupungin rajalla noin kaksi kilometriä kaakkoon Syväjärven kaivosalueesta, jonka kaivoslupa sai lainvoiman tammikuussa 2019. Rapasaaren ja Syväjärven esiintymät muodostavat noin 70 prosenttia Keliberin arvioiduista malmivaroista.
”Rapasaari on arvioitujen mineraalivarantojen ja malmivarojen perusteella meidän suurin esiintymämme. Olemme tyytyväisiä, että olemme saaneet kaivoslupahakemuksen valmiiksi ja viranomaiskäsittelyyn. Rapasaaren kaivoslupahakemusta on valmisteltu, kuten muitakin keskeisiä lupahakemuksiamme, hyvässä yhteystyössä viranomaisten kanssa ennakkoneuvottelumenettelyssä,” kertoo Keliber Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg.
Rapasaaren spodumeenipegmatiittiesiintymä sijaitsee Kaustisen ja Kokkolan kuntien rajan läheisyydessä, noin kolme kilometriä Syväjärveltä kaakkoon.
Rapasaaren esiintymän löysi Geologian tutkimuskeskus (GTK) vuonna 2009. GTK:n tekemät tutkimukset sisälsivät lohkarekartoitusta, moreeninäytteenottoa, geofysikaalisia mittauksia ja mineralogisia tutkimuksia sekä vuosina 2009–2011 timanttikairausta.
Keliber hankki oikeudet Rapasaaren esiintymään Työ- ja elinkeinoministeriöltä vuoden 2014 lopussa. Tämän jälkeen yhtiöllä on ollut Rapasaaren alueella useita timanttikairausohjelmia.
Rapasaaren alueen pääkivilajeja ovat kiilleliuskeet ja metagrauvakat, jotka paikoin sisältävät stauroliittia tai andalusiittia. Alueen kivilajeihin kuuluvat myös vulkaanisperäiset intermediääriset metatuffit ja meta-agglomeraatit, sekä kvartsi-sulfidiraitaiset kiilleliuskeet.
Spodumeenipegmatiittijuonet ovat tunkeutuneet Rapasaaren suprakrustisiin kiviin pääosin kerrosmyötäisesti. Esiintymä koostuu useasta pegmatiittijuonesta. Juonten paksuus vaihtelee muutamasta metristä kymmeniin metreihin.
Mineraalivarannot – Rapasaari
Luokitus
Esiintymä
kt
Li₂O %
Cutoff
JORC
Osoitetut
Rapasaari
4 430
1,13
0,50
2012
Mahdollinen
Rapasaari
170
1,46
Malmivarat – Rapasaari
Luokitus
Esiintymä
kt
Li₂O %
JORC
Todennäköinen (avolouhos)
Rapasaari
2 448
0,99
2012
Todennäköinen (maanalainen)
Rapasaari
1081
1,09
2012
Yhteensä
3 529
1,02
Mineraalivarannot (JORC 2012) Markku Meriläinen (MAusIMM) ja Pekka Lovén (MAusIMM (CP)) 16.5.2018. Malmivarat (JORC 2012) Ville-Matti Seppä (EurGeol (QP)) 14.6.2018. Mineraalivarannot on laskettu Li₂O 0,5 % cutoffilla. Malmivarat sisältyvät mineraalivarantoihin.
