Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen: Päästökauppakompensaatio tärkeä viennille ja ilmastolle

16.05.2019 18:01

kimmojarvinen.jpg

Sähkön tuottajien sähkön hintaan siirtämän päästöoikeuskustannuksen osittain korvaava päästökauppakompensaatio etenee useissa EU-maissa. Sen säilyttäminen myös Suomessa olisi tärkeää tasapuolisen kilpailuasetelman ja ympäristön kannalta. 

(kuva yllä: Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen)

EU:n tuleva päästökauppadirektiivi suosittaa päästökaupan sähkön hintaan aiheuttamien ns. epäsuorien kustannusten kompensaation käyttöä. Yhä useampi EU- tai ETA-maa onkin ottanut tai ottamassa päästökauppakompensaation käyttöön.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähköntuottajat siirtävät sähkön hintaan 0,62 euroa/MWh, kun päästöoikeuden hinta nousee 1 euron per hiilidioksiditonni (Power-Deriva Oy:n tutkimus 4/2019). Tämä johtuu sähkön hinnoittelumekanismista, jossa kaikilla tuotantotavoilla tuotetun sähkön hinta muodostuu päästöoikeuksia tarvitsevan kalleimman tuotantotavan eli käytännössä hiilellä tuotettavan lauhdesähkön muuttuvien kustannusten mukaisesti ja sisältää siis myös päästöoikeuden hinnan.

Sähkön osuus metallinjalostuksen kustannuksista on nyt keskimäärin 38 %. Metallien tuotannon prosesseja myös kehitetään vähähiilisemmiksi lisäämällä sähkön käyttöä energianlähteenä. Edullista sähköä tarvitaan siis myös tuotannon päästöjen vähentämiseksi.

Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Kimmo Järvinen kertoo, että EU:n päästökauppakompensaation maksimi voi olla 70–80 % sähkön hinnan päästöoikeuskustannuksesta.

– Suomessa kompensaation suuruus on käytännössä vain 20–30 %. Sen säilyttäminen on tärkeää kilpailukyvyn ja ympäristön näkökulmasta, Järvinen toteaa.

TERÄKSEN KASVAVA TUONTI LISÄÄ HIILIVUOTOA

Teräksen tuonti Eurooppaan on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2009, mikä on aiheuttanut Euroopassa käytettävän teräksen hiilijalanjäljen tasaisen kasvun kymmenen viime vuoden aikana. Tuonti tulee yhä enenevässä määrin maista kuten Turkki, Indonesia ja Venäjä, joissa terästuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat selkeästi korkeammat kuin suomalaisissa laitoksissa.

Uusi päästökauppadirektiivi vuosille 2021–2030 leikkaa päästöoikeuksien määrää merkittävästi ja päästökauppa-ammattilaiset arvioivat, että päästöoikeuden hinta nousee noin 30 euroon hiilidioksiditonnia kohden. Suomen valtion päästöoikeuksien huutokauppatulot kasvavat 400–500 miljoonaan euroon vuodessa.

Kun päästöoikeuden hinta yhä nousee, kompensaation merkitys korostuu. Mikäli päästökauppakompensaatio lopetettaisiin, tällä olisi kielteisiä vaikutuksia Suomessa kulutettavan teräksen hiilijalanjälkeen, teollisuuden tilauksiin, työpaikkoihin sekä valtion verotuloihin.

Suomessa sähkön hinnannousun kustannusten kompensaatioon oikeutetut teollisuudenalat työllistävät sekä suoraan että välillisesti noin 900 000 suomalaista. KPMG:n selvityksen mukaan edellä mainitut vientialat muodostavat yli 46 % Suomen bkt:sta. Osuus on EU-maiden korkein ja siksi päästökauppakompensaation merkitys Suomen kansantaloudelle on tärkeämpi kuin muille EU:n jäsenmaille.

23.01.2020 9:34Kesätöhin Outokummun Tornion tehtaille tai Kemin kaivokselle?
22.01.2020 14:10RealMachinery ja Wetteri Power sopimukseen Pohjois-Suomen jälkimarkkinointipalveluista
22.01.2020 9:21Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä nousi marraskuussa
22.01.2020 9:10MX-murskain Lokotrackissa tuo RKJ Rahikaisen kulutusosamenoihin lähes puolet säästöä
21.01.2020 15:20Engconin Dig Smart. Dig Safe -turvallisuuskampanja asettaa nollatoleranssin tavoitteeksi työtapaturmien vastaisessa kamppailussa
21.01.2020 11:23Suomalainen liikennemerkkitoimittaja panostaa älyliikenteeseen ja telematiikkaan
20.01.2020 11:09Terrafame alkaa hyödyntää vetylaitosten hukkaenergiaa - teknologiaa käytetään uudella tavalla
19.01.2020 11:30Komatsu viitoittaa työkonehybridien kehityssuunnan
18.01.2020 12:00Edullisempi iskuvasara voi olla myös laadukas
17.01.2020 11:00Rakennuskustannukset nousivat joulukuussa 0,2 prosenttia vuodentakaisesta

Siirry arkistoon »