Yksi 2000-luvun suurimmista esihistoriallisten kohteiden kaivaushankkeista käynnistyi Savukoskella

15.08.2019 15:44

Sokli_kaivausalue_b.jpg

Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut aloitti Savukosken Soklin kaivoshankealueella sijaitsevien arkeologisten kohteiden kaivaustutkimukset 6.8.2019. Tutkimukset kestävät syyskuun loppuun saakka ja ne todennäköisesti jatkuvat vuonna 2020.

Kyseessä on yksi suurimmista esihistoriallisten kohteiden kaivaushankkeista tällä vuosituhannella. Yleensä isompia kaivauksia on tehty kaupunkiarkeologisilla kohteilla, mutta nyt tarjoutuu kaivoshankkeen myötä tilaisuus saada lisää tietoa hieman heikosti tunnetusta Itä-Lapin esihistoriasta.

Tutkimusten kustannuksista vastaa Yara Suomi Oy, joka on tänä vuonna käynnistänyt Soklin kaivoshankkeen teknis-taloudelliset selvitykset.

Ensi vaiheessa kaivauksia tehdään 12 muinaisjäännöksellä, jotka ovat lähinnä kivi- ja varhaismetallikautisia asuinpaikkoja ja pyyntikuoppakohteita. Kohteet ovat löytyneet alueella aiemmin tehdyissä arkeologisissa inventoinneissa. Tutkittavien kohteiden joukossa on mm. yksi Lapin vanhimmista kivikautisista asuinpaikoista, joka on vuoden 2013 inventoinnissa saatujen ajoitustulosten perusteella noin 10 000 vuoden ikäinen. Osa kohteista tutkitaan kokonaan jo tänä vuonna ja osassa kohteista tehdään vielä koekaivauksia niiden laajuuden määrittämiseksi. Löytömateriaalin odotetaan koostuvan pääosin kvartsiesineistä ja -iskoksista, palaneesta luusta ja varhaismetallikautisesta keramiikasta. Palaneiden luiden osteologisella analyysillä saadaan selville mitä riistaa hyödynnettiin ja maanäytteitä analysoimalla yritetään saada tietoa mm. hyötykasveista. Radiohiiliajoituksia voidaan tehdä palaneesta luusta ja tulisijojen puuhiilestä.

Soklin tutkimuksia johtavat Museoviraston Arkeologisten kenttäpalveluiden tutkijat Vesa Laulumaa ja Johanna Seppä, heidän apunaan on tänä vuonna neljä apulaistutkijaa ja kymmenen kaivausapulaista, jotka ovat pääasiassa arkeologian opiskelijoita eri puolilta Suomea.

Laulumaa ja Seppä odottavat innolla minkälaisia tutkimustuloksia alkaneesta projektista tullaan saamaan. Vesa Laulumaa painottaa, että vaikka Sokli vaikuttaa nykyisin olevan syrjässä, sen sijainti on vedenjakaja-alueella, jonka kautta yhteydet idän ja lännen välillä ovat kulkeneet tuhansien vuosien ajan. Vesistöt ovat yhdistäneet Vienanmeren ja Barentsinmeren alueet Pohjanlahteen, merkkinä yhteyksistä on mm. varhaismetallikautinen Lovozero-tyypin keramiikka, jota on löydetty Pohjois-Suomesta ja Luoteis-Venäjältä. Ehkä kaikkein suurin jännityksen aihe on, saadaanko lisää tietoa Suomen jääkauden jälkeisen pioneeriasutuksen vaiheista.

23.01.2020 9:34Kesätöhin Outokummun Tornion tehtaille tai Kemin kaivokselle?
22.01.2020 14:10RealMachinery ja Wetteri Power sopimukseen Pohjois-Suomen jälkimarkkinointipalveluista
22.01.2020 9:21Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä nousi marraskuussa
22.01.2020 9:10MX-murskain Lokotrackissa tuo RKJ Rahikaisen kulutusosamenoihin lähes puolet säästöä
21.01.2020 15:20Engconin Dig Smart. Dig Safe -turvallisuuskampanja asettaa nollatoleranssin tavoitteeksi työtapaturmien vastaisessa kamppailussa
21.01.2020 11:23Suomalainen liikennemerkkitoimittaja panostaa älyliikenteeseen ja telematiikkaan
20.01.2020 11:09Terrafame alkaa hyödyntää vetylaitosten hukkaenergiaa - teknologiaa käytetään uudella tavalla
19.01.2020 11:30Komatsu viitoittaa työkonehybridien kehityssuunnan
18.01.2020 12:00Edullisempi iskuvasara voi olla myös laadukas
17.01.2020 11:00Rakennuskustannukset nousivat joulukuussa 0,2 prosenttia vuodentakaisesta

Siirry arkistoon »