Rakentaminen jatkuu nykytasolla vielä ensi vuoden

Rakentamisen näkymät ovat syksyn jälkeen hieman parantuneet. Sekä rakentamisen kokonaismäärä että alan työllisyys pysyvät hyvällä, lähes nykyisellä tasolla myös ensi vuonna.  Uusien asuntojen rakentaminen vähenee, mutta uusien toimitilojen rakentaminen ja korjausrakentaminen ovat kasvussa. Rakentamisen näkymät vuodelle 2021 ovat heikommat. Hyvän ensi vuoden jälkeen määrän odotetaan supistuvan 3-4 prosenttia.

Kerrostalorakentamisen määrä on vähenemässä voimakkaasti. Kilpailu laskevilla markkinoilla on kovaa hallitsevan betonin ja haastajan puun välillä. Tällaisessa tilanteessa hintakilpailukyky on betonin puolella. Kerrostaloissa puun markkinaosuus onkin pienentynyt sekä viime että tänä vuonna. Näkymät ovat kuitenkin ylöspäin. Puukerrostalohankkeita on vireillä kasvava määrä eri puolille Suomea.

Puun käytön kasvattamiseen on panostettu runsaasti viime vuosina ja tulokset ovat alkaneet näkyä, totesi johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Forecon Oy:stä. Puun tärkeitä kilpailukykytekijöitä ovat imago ympäristömyönteisenä ja hyvän sisäilmaston takaavana materiaalina.

Rakentamisen näkymät hieman paremmat kuin alkusyksynä

Talouskasvun heikentymisen vaikutus rakentamiseen ei ole kovin voimakas. Matalat korot, rahan hyvä saatavuus sekä koko maassa parantunut työllisyys ylläpitävät rakentamisen kysyntää. Kuluvan vuoden lopun aikana aloitetaan lisäksi uusia hankkeita, joiden rakentaminen tukee ensi vuoden rakentamista.

Uusien asuntojen rakentaminen hiljenee selvästi huippukorkealta tasolta, mutta toimitilarakentaminen on kasvussa ensi vuonna ja siirtyy rakentamisen veturiksi. Parantunut työllisyys näkynyt rakentamisen kysyntänä myös kasvukeskusten ulkopuolella eli alueilla, missä puurakentamisella on suuri rooli.

Puurakentamisen markkinaosuuden kasvuodotukset eivät ole toteutuneet toistaiseksi

Puurakentamisen markkinaosuus on parhaillaan tasolla 30 prosenttia koko uudistalonrakentamisesta. Osuus kääntyi kasvuun vuonna 2017 ja kasvoi myös vuonna 2018, mutta on hieman pienentynyt vuoden 2019 tammi-syyskuussa. Taustalla ovat rakentamisen painottuminen kasvukeskuksiin sekä rakennustyyppeihin, joissa puurakentamisen osuus on pieni.

Puurakentamisen sekä rakennusluvat että aloitukset ovat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vähentyneet kuluvan vuoden tammi-syyskuussa 11 prosenttia. Koko rakentamisen luvat ovat edellisvuoden tasolla (+0 %) ja aloitusmäärä on pienentynyt prosentin. Puuelementtirakentamisen luvat ovat vähentyneet hieman vähemmän, 8 prosenttia. Puukerrostalojen aloitusmäärä on pudonnut kuluvan vuoden tammi-syyskuussa kolmanneksella edellisvuodesta, kun kerrostaloaloitusten määrä on vähentynyt n. 15 prosenttia.

Kiinnostus puukerrostalojen rakentamiseen on kuitenkin kasvussa. Tulevaa puukerrostalorakentamista kuvaava juuri päivitetty hankekanta kertoo, että ”varmoissa”, lähiaikoina käynnistyvissä puukerrostalohankkeissa on nyt 2300 asuntoa, kun vuosi sitten niitä oli 1100 asuntoa. Kaikkiaan hankekannassa on 11 000 asuntoa. Markkinaosuuden voi hankekannan perusteella odottaa kasvavan lähemmäksi tavoiteltua 10 prosenttia lähivuosina. Asiaan vaikuttaa myös kerrostalorakentamisen merkittävä väheneminen. Toimitilapuolella puurakennusten osuus aloituksista on kasvanut kuluvana vuonna kasvanut vain julkisissa, hoitoalan ja kokoontumisrakennuksissa.

Puutuotteiden tulee pärjätä kasvukeskusten rakennusmarkkinoilla

Puurakentamisella on vahva osuus kasvukeskusten ulkopuolella, mutta lisämarkkinat ovat kasvukeskuksissa. Tuoreet väestöennusteet merkitsevät sitä, että rakentaminen painottuminen kasvaville kaupunkiseuduille jatkuu. Tällä hetkellä Uudenmaan osuus uudistalonrakentamisesta on lähes 40 prosenttia, mutta puurakentamisesta neljännes. Pääkaupunkiseudun osuus uusien asuntojen rakentamisesta on 37 prosenttia ja kerrostaloasunnoista lähes 50 prosenttia.  Valtaosassa maakunnista puurakentamisen osuus on suurempi kuin osuus koko rakentamisesta. Uudenmaan kanssa samassa ryhmässä ovat vain Pirkanmaa ja Kanta-Häme.

Omakotitalojen rakentamisessakin näkyy painottuminen kasvavan väestön alueille. Vaikka omakotirakentamisen määrä on koko maan tasolla laskenut 2010 luvulla voimakkaasti, niiden rakentaminen on ollut kasvussa Helsingin seudulla. Uudisrakentamisen ohella myös korjausrakentaminen painottuu kasvualueille. Kiinteistöjen ja asuntojen arvot kehittyvät myönteisesti ja korjaamiseen kannattaa panostaa eri lailla kuin taantuvilla paikkakunnilla.  Kasvualueilla tehdään myös kasvavassa määrin lisä- ja täydennysrakentamista. Ullakkoasuntojen rakentamiseen puu soveltuu hyvin kevyenä materiaalina ja suuri osa ullakkoasunnoista on puurunkoisia. Tehtaassa kootut tilaelementti/moduuliratkaisut ovat tulossa ullakkoasuntojen rakentamiseen. Niillä saadaan mm. lisää tehokkuutta ja lyhyempi rakennusaika.

Puualan tulee huomioida rakennusmarkkinoiden painottuminen tuotteidensa ja toimintansa kehittämisessä. Tätähän on mm. monipuolinen panostaminen puukerrostaloihin. Teollisten, pitkälle jalostettujen puutuotteiden (rakentamisjärjestelmä, elementit, moduulit, …), kaupunkipientalojen ja korjausrakentamisen ratkaisut ovat tärkeitä. Puurakentamisen yleistyminen edellyttää osaamisen laajentamista siten, että lähes kaikki alan osapuolet osaavat suunnitella ja rakentaa puusta. Tähän nyt betonirakentamisessa olevaan vahvuuteen tulee pyrkiä.

Puurakentamisen markkinoita seurataan tarkasti

Puuala panostaa voimakkaasti markkinoidensa seuraamiseen. On tärkeä tietää, missä alan markkinoilla mennään, miten tehdyt kehityspanokset ovat vaikuttaneet ja mille sektoreille tarvitaan panostuksia.

Mittareita ovat mm. puurakennusten markkinaosuus eri rakennustyypeissä, teollisen puurakentamisen kehitys mm. puuelementtirakentamisen määrä ja osuus sekä teollisten puutuotteiden (CLT, LVL, moduulit, …) käytön kehitys, suunnitteilla olevien puukerrostalojen hankekannan seuranta sekä eri rakennuttajien aktiivisuus puurakentamisessa. Mm. kuntien ja valtion rakennuttamien puurakennusten määrää ja osuutta seurataan. Seurannassa on myös puisten rakennustuotteiden viennin määrä.