Pohjoinen kasvuvyöhyke: EU:n elpymisrahoitusta tulee suunnata myös liikenne- ja infrahankkeisiin

13.10.2020 13:09

Pohjoinen_kasvuvyohyke.png

Kaikkiaan 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteenliittymä: Pohjoinen kasvuvyöhyke penää EU:n elpymisrahoituksen kanavointia nykyistä laajemmin pitkäjänteisen talouskasvun kannalta tärkeiden liikenneyhteyksien kehittämiseen. 

Eurooppa-neuvosto hyväksyi heinäkuussa EU:n elpymispaketin. Yhteensä 750 miljardin euron elpymispaketin tarkoituksena on vauhdittaa jäsenmaiden ja koko Euroopan talouden elpymistä koronaviruksen seurauksista.

– EU:n elpymisrahoituksella tähdätään paitsi nopeisiin elpymistä edistäviin toimiin myös pitkäjänteiseen kasvuun. Tiedämme jo suurin piirtein, mikä on Suomen osuus elpymispaketista. Seuraavaksi onkin päätettävä, mihin kohteisiin rahoitusta kansallisella tasolla ohjataan, kertoo Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon. Brysselissä sijaitseva edunvalvonta-, tiedotus- ja markkinointitoimisto edistää Varsinais-Suomen intressejä EU-päätöksenteossa ja suhteita muihin eurooppalaisiin toimijoihin.

Kansallisesta rahoituksen jakautumisesta vastaa hallitus, jonka laatima Suomen kestävän kasvun ohjelma perustuu kuuteen elpymisen kannalta merkitykselliseen osa-alueeseen. Niihin kuuluvat muun muassa vihreä siirtymä, kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, kestävä infrastruktuuri ja digitalisaatio sekä työmarkkinoiden ja työelämän kehittäminen.

– Hallituksen määrittelemät painopistealueet ovat linjassa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen edistämien hankkeiden kuten Tunnin junan kanssa. On tärkeää, että myös poikkeuksellisena aikana varmistetaan kilpailukyvyn ja kansainvälisen saavutettavuuden kannalta tärkeät liikenneinfrainvestoinnit, kertoo Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteysjohtaja Marjo Uotila.

Investointeja kestävään liikenteeseen

Kansallisen priorisoinnin lisäksi suunnitelmia rahoituksen kohdennuksesta on tehty myös paikallisella tasolla. Varsinais-Suomessa alueen elpymisen kannalta tärkeimmiksi investointikohteiksi on määritelty uutta liiketoimintaa ja kasvua luovat investointi- ja kehittämishankkeet, kansainvälistymisen ja digitalisaation edistäminen sekä työvoiman osaamisen ylläpito ja kehittäminen uuden kasvun edellä.

– Toimivien kulkuyhteyksien merkitys talouden elpymiselle ja koko Suomen kilpailukyvylle on valtava. Pohjoinen kasvuvyöhyke ja Varsinais-Suomi sen osana ovat merkittäviä liikennemuotojen risteyskohtia ja tavaraviennin väyliä suomalaisille yrityksille. Maakunnan infrastruktuurin kehittäminen parantaa saavutettavuutta niin alueellisesti kuin kansainvälisesti ja siten koko Suomen kilpailukykyä, Uotila muistuttaa.

Myös Nuotio-Coulonin mukaan infrahankkeilla on suuri merkitys kansalliselle elpymiselle ja talouskasvulle.

– Esimerkiksi Tunnin juna yhdistää Turun ja pääkaupunkiseudun yhdeksi työssäkäyntialueeksi ja edistää koko Pohjoisen kasvuvyöhykkeen sisällä tapahtuvaa työ- ja vapaa-ajan liikkumista. Tärkeitä ovat myös käynnissä olevat satamahankkeet, jotka ovat vientivetoiselle kasvuvyöhykkeelle tärkeä väylä Eurooppaan, Nuotio-Coulon kertoo.

Yksi tärkeimmistä EU-päätöksentekoa ohjaavista tekijöistä niin sanottu vihreä siirtymä. Esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen osalta rahoitusta ohjataan vain kestävän liikkumisen kehittämiseen.

– Koronatilanteen alkaessa heräsi epäilys, unohtuuko vihreä siirtymä ja jäävätkö ympäristöteot kriisinhoitamisen jalkoihin. Näin ei onneksi kuitenkaan ole käynyt, vaan kaikissa elpymistoimissa tullaan huomioimaan myös kestävyys ja investointien tulee edistää vihreää siirtymää, Nuotio-Coulon kiittelee.

Nuotio-Coulonin mukaan asetetut tavoitteet ja kehityskohteet ovat hyvät – nyt tulee vain varmistaa poliittinen tahtotila ja rahoituksen saaminen Varsinais-Suomen kannalta merkityksellisiin kohteisiin.

– Nyt on tärkeää tavoittaa päätöksentekijät kansallisella tasolla ja viedä viestiä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen edistämien hankkeiden merkityksestä osana koko Suomen taloudellista elpymistä, Uotila lisää.

Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa Etelä-Suomen 13 merkittävintä kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi. Kaupungeista mukana ovat Espoo, Helsinki, Kotka, Kouvola, Lahti, Lohja, Pori, Porvoo, Rauma, Salo, Turku, Uusikaupunki ja Vantaa. Maakunnista Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa ja Varsinais-Suomi.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkosto tuo uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen yhdistämällä valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat. Vyöhykkeen erinomainen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen osaaminen luovat ainutlaatuisen alustan innovaatioiden, kuten digitaalisten palvelukonseptien kehittämiselle.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kautta kulkee suurin osa Suomen viennistä, tuonnista ja henkilöliikenteestä sekä Suomen ainoa kansainvälisesti merkittävä TEN-T-ydinverkkokäytävä. Alueella sijaitsevat Suomen suurimmat satamat, Helsinki-Vantaan lentokenttä, tavaraliikenteen rajanylityspaikat sekä useat suomalaiset huippukorkeakoulut ja yritykset.

Lisätietoja Pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä: http://www.kasvuvyohyke.fi/

23.10.2020 21:22KATSO TÄSTÄ 30. JUHLALÄHETYS! Ammattilehden Hyviä uutisia! - mahtava paketti alan tuoreimpia kuulumisia
29.10.2020 9:00Nokian Hakkapeliitta TRI traktorien -rengasperheeseen uusia kokoja
28.10.2020 13:19Akkukäyttöinen kaapelinvetolaite nopeuttaa ja helpottaa asennuksia
26.10.2020 10:31Terrafame osavuosikatsaus Q3 2020
26.10.2020 10:22Maanteiden uudet hoitourakat Pirkanmaalla
26.10.2020 10:20Maansiirtokoneiden kulutusosat ja varaosat nopeasti ja vaivattomasti verkkokaupasta
25.10.2020 11:55Maarakennusalan kustannukset laskivat syyskuussa 2,5 prosenttia vuodentakaisesta
24.10.2020 12:11Novatronin myyntitiimi saanut uuden vahvistuksen
23.10.2020 10:27Kaivosalan toimijat uusivat Aitikin kuparikaivoksen palvelusopimuksen Ruotsissa
21.10.2020 14:00Nimitykset: Sami Krühn Renault Trucks kuorma- ja pakettiautomyyjäksi Kuopioon

Siirry arkistoon »